Energiateknologian teollisuusasiakkaille innovatiivisia teknologisia ratkaisuja haastaviin kohteisiin tarjoava CT Industrial toi viime syksynä Suomen markkinoille kanadalaisen ACME Engineering Products Ltd:n
Oulun uuden yliopistollisen sairaalan varavoimakoneilla varmistetaan laajennuksen päätteeksi yhä useampia järjestelmiä. kW-setin toteuttama varavoimaratkaisu pitää sairaalan toiminnassa pitkänkin sähkökatkon aikana.
Pohjanmaa on tunnetusti tuulivoimamaakunta – mutta viime aikoina katseet ovat suuntautuneet lakeuden lisäksi ulapalle. Konsulttitalo Gaia Consulting selvitti vastikään uusiutuvan
Lämpölaitoksia voidaan toteuttaa hyvin erilaisilla tekniikoilla. Nykyaikaisten kattilalaitosten tuotekehityksessä tavoitellaan hyvää hyötysuhdetta, ympäristöpäästöjen minimointia ja pitkää käyttöikää – olipa kyse
Maailmalla energian varastointikapasiteetin odotetaan kasvavan vuosittain 31 prosenttia tämän vuosikymmenen aikana. Nykyaikaiset energiavarastot tuovat aivan uusia mahdollisuuksia energian varastointiin ja
Sähkötilastot lupaavat hyvää sähkön kuluttajahinnoille ja haasteita investoinneille. Suomi on ollut sähkön nettoviejä maaliskuun lopusta alkaen. Suuntaus jatkui myös elokuussa,
Suomeen rakennetaan nyt vauhdilla tuulivoimaa. Tuulivoimaloiden käyttöikä vaihtelee rakentamisajankohdasta riippuen 20-25 vuodesta jopa yli 35 vuoteen. 2020-luvulla Suomesta puretaan vain
Vetytaloutta ja -infrastruktuuria kehitetään parhaillaan kotimaassa ja kansainvälisesti. Infrastruktuuri luo edellytykset vetytalouden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiselle. Vetytaloudella on potentiaalia kehittyä merkittäväksi
Tuulivoima löi itsensä isosti läpi viime vuonna. Energiateollisuuden sähkötilastojen mukaan suomalaisen tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuonna 41 prosenttia edelliseen vuoteen
Vihreä vety tuo Suomeen mahdollisesti jopa 10 miljardin euron investoinnit. Tällä hetkellä 23 hanketta on lupaavasti ”vetyputkessa” ja odotukset sitä
Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti voi vaihdella paljonkin sääolosuhteiden mukaan. Energiaa olisi kuitenkin saatava käyttöön jatkuvasti. Kun fossiilisten
Aurinkoenergia voi olla monestakin syystä hyvä vaihtoehto erilaisten teollisuuslaitosten energialähteeksi. Kustannustehokkuus on yksi hyvä syy käyttää auringosta saatavaa energiaa. Viime
Perinteisen ja kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat ottaneet uutta tuulta alleen. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä viikon mittainen tapahtuma toteutuu jälleen 20.–24.3.2023.
Tuulivoima on kasvamassa lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoima on merkittävä osaratkaisu energiakriisiin ja tällä hetkellä edullisin sähköntuotantomuoto Suomessa. Tuotantokustannuksia ovat
AUMAn räjähdyssuojatut Tigron-sähkötoimilaitteet. Sähkötoimilaite on kustannustehokas ja pitkäikäinen ratkaisu prosessijärjestelmän automatisoimiseen ja optimoimiseen. Räjähdyssuojatut sähkötoimilaitteet soveltuvat vetytalouden eri vaiheiden automatisointiin
Tuulivoimaloiden betoniset perustukset kätkevät sisäänsä tonnikaupalla raudoitteita. Haastavissa olosuhteissa raudoitustyön sujuvuudella on merkittävä rooli projektien aikataulun pitämisessä. Samalla tuotteiden ympäristövaikutuksista
Vuoden Tuulivoimateko 2022 -palkinto jaettiin tänä vuonna kahden ehdokkaan kesken. Palkinnon saivat KiMuRa-hanke sekä vastikään perustettu Tuulivoimakuntien verkosto. KiMuRa-hanke voitti
Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan vedyn tuotantolaitoksen sekä metanointilaitoksen rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2022. Vedyn jatkojalosteista uusiutuvaa metaania voidaan käyttää korvaamaan maakaasua.
Energiakriisin ravistellessa Eurooppaa, helpotusta – ellei pelastajaa – odotetaan älykkäiltä sähköverkoilta. Miten smart grid -vallankumous edistyy – ja mihin kaikkeen
Akustot löytävät oikeat käyttökohteet Siirrettävät akustot ovat muuttuneet kannattavaksi ratkaisuksi tilapäisessä ja lyhytaikaisessa sähköntarpeessa. Toisaalta akustoilla voidaan tukea sähköverkkoa sekä
Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.
Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.
Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.
Jopa neljännes kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään halvimpiin ajankohtiin. Samalla entistä useampi ilmoittaa, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksesta.
Teknologiayhtiö Wärtsilä on osa uutta, monialaista konsortiota, jonka tavoitteena on ratkaista yksi energiasiirtymän suurimmista haasteista: puhtaan vedyn turvallinen varastointi ja
ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.
Tutkimus nostaa esiin akku- ja autoteollisuuden toimijoiden yhteistyön, keräysjärjestelmien, sääntelyn ja standardoinnin merkityksen.
Energiavirasto katsoo 18.5.2026 antamassaan päätöksessä, että tehoreservikapasiteetin hankinnalle ei ole tarvetta kaudelle 1.11.2026–31.10.2027.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi ydinenergialaiksi. Uudistus korvaisi nykyisen lain kokonaisuudessaan ja päivittäisi ydinenergiaa koskevan sääntelyn vastaamaan teknologian kehitystä
Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen
Teknologiayhtiö Wärtsilä ja brasilialainen Origem Energia ovat allekirjoittaneet kaksi sopimusta, jotka koskevat laitetoimituksia uusiin säätövoimaprojekteihin Brasiliassa. Wärtsilä toimittaa Origem Energialle kahdessa erässä yhteensä 36 säätövoimaa tuottavaa Wärtsilä 34SG -moottoria.
Datakeskusliiketoiminnan globaali kiihtyminen näkyy vahvasti myös Suomessa. Sähköverkkosuunnittelun asiantuntija Karoliina Tuominen kertoo kysynnän käyvän nyt poikkeuksellisen kuumana paitsi sähkölle myös sähköverkko-osaamiselle.
Uudella tukimallilla on tarkoitus tukea bioenergiapohjaista, mutta säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Järjestelmän on kaavailtu olevan perusperiaatteiltaan samantyyppinen kuin Ruotsin Kraftlyftet-tukimalli, mutta ilman
Suomen sähköntuotannon nopea siirtyminen tuulivoimaan on muuttanut sähkömarkkinoita merkittävästi. Hiilidioksidivapaa sähkö on ajoittain erittäin edullista, ja pörssisähkön hinta voi laskea jopa 1–2 senttiin kilowattitunnilta.
Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.
Uusiutuvan energian yhtiö OX2 täydentää joulukuussa 2025 investointipäätöksen saaneita Kanniston ja Korkeamaan tuulivoimahankkeitaan yhteisteholtaan 235 MW:n (470 MWh) energiavarastoilla (Battery Energy Storage System, BESS).
Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
