Sähkön hinnan nousu on nostanut esiin dieselgeneraattorien käyttömahdollisuudet varakapasiteetin lisäksi huipunleikkauksessa. Joissain tapauksissa sähköä on edullisempi tuottaa dieselgeneraattorilla kuin ostaa
Turpeen polton vähentyessä Suomen turvevoimaloissa siirrytään usein puupohjaisten polttoaineiden käyttöön. Niiden ongelmana on kattiloiden likaantuminen ja sen tuoma puhdistustarve. Likaantumisongelma
Vedyn käytön kasvavat volyymit ja muuntuvat prosessit vaativat ratkaisujen ja käytäntöjen tarkastelua, jotta vedyn käyttäminen on turvallista. Vedyn tuotannon ja
Myös yliopistot ovat hereillä 3D:n suhteen. Esimerkiksi Oulun yliopistossa starttasi viime syksynä hanke, jossa arvioidaan erilaisia metallin 3D-tulostusmenetelmiä. Hankkeen toinen
Teollisuuslaitokset voivat tuottaa 5-10 % sähköntarpeestaan aurinkoenergialla tämän hetken teknologialla. Paneeliteknologian kehittyminen parantaa voimaloiden tuotantoa. Atrian Nurmon tehtailla aurinkoenergiaa on
Suomen kaukolämpölaitoksissa ja prosessiteollisuudessa haaskataan paljon lämmöntuotannossa käytettävää höyrynpainetta, kun painetta alennetaan kaukolämpöverkkoon tai teolliseen prosessiin sopivaksi. Lämpölaitoksen hyötysuhdetta voidaan
Kuopion Energia ja Savon Voima selvittivät syksyllä 2021 yhdessä Korkia Consulting Oy:n kanssa vetytalouden mahdollisuuksia Savo-Karjala-alueella. Työssä tunnistettiin, että Savo-Karjalan
LUT-yliopisto kartoitti Ahvenanmaan merialueiden tuulivoimapotentiaalia maakuntahallituksen toimeksiannosta. Selvityksestä käy ilmi, että Ahvenanmaalle on mahdollista rakentaa merituulipuisto, jonka tuotto vastaisi lähes
Uusilla tekoälyyn perustuvilla etäkäyttö- ja ohjausjärjestelmillä voidaan jo muun muassa parantaa teollisuuden prosessien ja voimalaitosten sekä sähköverkon toimivuutta. Rakennusautomaatioon tekoäly
Vetyyn liittyvät tutkimuspanostukset vetyyn liittyvät tutkimuspanostukset eu:ssa ovat miljardiluokkaa – mutta millaisesta pelikortista nyt puhutaan? Vety on noussut vähähiilisen yhteiskunnan
Geolämmön hyödyntämiseen tähtäävää teknologiaa kehitetään St1:n pilottihankkeessa Otaniemessä Uusiutuvan ja päästöttömän syvän geolämmön hyödyntämistä tutkitaan ja kehitetään tällä hetkellä eri
Porilainen West Coast Road Masters tekee kantavuusmittauksia tuulipuistojen ja erikoisreittisuunnittelun tueksi ja suorittaa rakentamisen aikaisiin mittauksia tuulipuistoissa. Toimitusjohtaja Juha-Matti Vainio
Energiasektorin transitio on kiihtynyt viimeisten parin vuoden aikana selvästi yli odotusten – ja samalla suunnitelmat ovat muuttuneet investoinneiksi. Tämä on
VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy kehittää, rakentaa ja operoi tuulipuistoja kokonaisvaltaisella otteella. Oululainen VSB luottaa kaikessa toiminnassaan avoimen vuoropuhelun ja
Pieksämäki ottaa ison harppauksen kohti hiilineutraaliutta, kun Niinimäkeen kaavoitettu tuulivoimala-alue alkaa tuottaa tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa valtakunnalliseen sähköverkkoon. Valmistuttuaan se on
Rakennus- ja saneeraushankkeiden sekä vikaselvitysten toteuttaminen ulkopuolisen palveluntarjoajan avulla vapauttaa resurssit omaan ydinliiketoimintaan. Asiakkaan tarpeiden mukaisesti suunniteltu kokonaisuus valmistuu vaivattomasti
Puhuri Oy kehittää, rakentaa, operoi ja omistaa tuulipuistoja, jotka tekevät ympäristöystävällistä sähköä kunnille ja kaupungeille Tuulipuistoja nousee nyt ennennäkemättömällä tahdilla
Suomen vetovoima tuulivoiman tuotantomaana on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kilpailu uusista hankealueista on alati kasvava. Kasvulle on syynsä – tärkeimpänä
Pietarsaaren satamassa tehokas tavarankäsittely on avainasemassa. Viime aikoina satamassa on tehty hartiavoimin töitä, jotta myös tuulivoimaprojektit saataisiin ”virtaamaan” Pietarsaaren kautta.
Valtioneuvosto antoi tammikuun lopulla eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain ja sähköja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Lakimuutos toisi Energiavirastolle uusia työkaluja sähkön
Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.
Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.
Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.
Jopa neljännes kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään halvimpiin ajankohtiin. Samalla entistä useampi ilmoittaa, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksesta.
Teknologiayhtiö Wärtsilä on osa uutta, monialaista konsortiota, jonka tavoitteena on ratkaista yksi energiasiirtymän suurimmista haasteista: puhtaan vedyn turvallinen varastointi ja
ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.
Tutkimus nostaa esiin akku- ja autoteollisuuden toimijoiden yhteistyön, keräysjärjestelmien, sääntelyn ja standardoinnin merkityksen.
Energiavirasto katsoo 18.5.2026 antamassaan päätöksessä, että tehoreservikapasiteetin hankinnalle ei ole tarvetta kaudelle 1.11.2026–31.10.2027.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi ydinenergialaiksi. Uudistus korvaisi nykyisen lain kokonaisuudessaan ja päivittäisi ydinenergiaa koskevan sääntelyn vastaamaan teknologian kehitystä
Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen
Teknologiayhtiö Wärtsilä ja brasilialainen Origem Energia ovat allekirjoittaneet kaksi sopimusta, jotka koskevat laitetoimituksia uusiin säätövoimaprojekteihin Brasiliassa. Wärtsilä toimittaa Origem Energialle kahdessa erässä yhteensä 36 säätövoimaa tuottavaa Wärtsilä 34SG -moottoria.
Datakeskusliiketoiminnan globaali kiihtyminen näkyy vahvasti myös Suomessa. Sähköverkkosuunnittelun asiantuntija Karoliina Tuominen kertoo kysynnän käyvän nyt poikkeuksellisen kuumana paitsi sähkölle myös sähköverkko-osaamiselle.
Uudella tukimallilla on tarkoitus tukea bioenergiapohjaista, mutta säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Järjestelmän on kaavailtu olevan perusperiaatteiltaan samantyyppinen kuin Ruotsin Kraftlyftet-tukimalli, mutta ilman
Suomen sähköntuotannon nopea siirtyminen tuulivoimaan on muuttanut sähkömarkkinoita merkittävästi. Hiilidioksidivapaa sähkö on ajoittain erittäin edullista, ja pörssisähkön hinta voi laskea jopa 1–2 senttiin kilowattitunnilta.
Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.
Uusiutuvan energian yhtiö OX2 täydentää joulukuussa 2025 investointipäätöksen saaneita Kanniston ja Korkeamaan tuulivoimahankkeitaan yhteisteholtaan 235 MW:n (470 MWh) energiavarastoilla (Battery Energy Storage System, BESS).
Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
