
Laatukattila oy rakentaa kestävän kehityksen lämpölaitoksia
Kiteen Lämpö Oy:n uusi Arppen KPA-lämpökeskus vihittiin virallisesti käyttöön syyskuussa – mutta lämpökeskus on tuottanut lämpöä jo tammikuusta lähtien. ”LAITOKSEN

Kiteen Lämpö Oy:n uusi Arppen KPA-lämpökeskus vihittiin virallisesti käyttöön syyskuussa – mutta lämpökeskus on tuottanut lämpöä jo tammikuusta lähtien. ”LAITOKSEN

Energia-ala on murroksessa, jossa teknologian kehitys, ilmastotavoitteet ja kansainvälinen kilpailu asettavat yhä suurempia vaatimuksia niin yrityksille kuin niiden työntekijöillekin. Perinteiset

Suunnitteilla olevat vetylaitokset ja suomen vetyhankkeiden nykytila Vety on energiateknologioiden kärjessä kulkeva elementti, joka voi tarjota ratkaisuja moneen haasteeseen matkalla

Green Energy Park Olcconen herättää kiinnostusta vihreän energian teollisissa tuottajissa ja kuluttajissa. Alueelle suunnitellulla aurinkopuistolla on jo maanvuokrasopimus. Green Energy

Modernisointi, suojaus ja laajennusmahdollisuudet Sähköasemat ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää, ja niiden toimintavarmuus on kriittistä niin teollisuuden, liikenteen kuin kotitalouksienkin

KSB:n System Efficiency Service (SES) tarjoaa kattavan analyysin, joka optimoi teollisuuden ja kunnallisten laitosten pumppujärjestelmien energiatehokkuuden ja vähentää energiakustannuksia. Monissa

Kymmenet tuhannet öljykäyttöiset kattilat odottavat modernisointia primäärienergiatuotannossa, teollisuudessa ja voimalaitoksissa. HEINOLALAINEN KONEPAJAYRITYS on tehnyt uudenlaisen, energiaa-, ympäristöä- ja käyttökustannuksia säästävän

Erittäin energiatehokkaiden elektrodikattiloiden kysyntä kasvaa voimakkaasti Suomessa, kun on huomattu, että niitä voidaan hyödyntää kannattavasti uusiutuvan energiantuotannon vaihteluissa. Tämä näkyy

Pipelifen kaksi- ja kolmikerroksisilta PE-kaapelinsuojaputkilta löytyy EPD-ympäristöseloste. EPD-dokumentti tarjoaa yksityiskohtaista tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista koko sen elinkaaren ajalta. EPD-ympäristöselosteen avulla suunnittelijalla

Suomessa selvitetään parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja ja vedynsiirtotarpeita. Kansallisen vetyverkon kehitys on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä, sillä vetytalous

Levylämmönsiirtimet tehostavat kaukolämmön tuotantoa ja tuottavat ympäristöystävällistä kaukojäähdytysenergiaa Kuopion Energian kaukolämpölaitoksen hyötysuhde parani merkittävästi, kun laitokselle hankittiin FUNKEn levylämmönsiirtimillä varustettu

Limingan Ruotsinojalla asennetaan täyttä vauhtia kaapelinsuojaputkia auringon sulattamaan maahan. Noin 13 hehtaarin kokoiselle peltoalueelle on rakentumassa Suomen ensimmäinen kaukolämpöverkkoon kytkettävä

Energian tuotanto ja polttoainevarastot ovat oleellinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Uudet uhat edellyttävät entistä parempaa varautumista ja huoltovarmuuden tehostamista. Eri

Kulutusjoustot ja varastointi tasapainottavat sähkömarkkinaa vihreän siirtymän normaalioloissa ja takaavat teollisuudelle sähkön riittävyyden sekä kilpailukykyisen hinnan. Energiatehokkaat ja kestävät teknologiat

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty, ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat taas täydessä vauhdissa. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä tapahtumaviikko järjestetään 11.–14.3.2024 mikä on viikkoa normaalia aikaisemmin. Rekisteröityminen

Lämpöenergian varastointi on merkittävä tapa ottaa ylijäämäenergiaa talteen sekä tasata kulutushuippuja esimerkiksi kylminä talvikausina. Toisaalta energiavarastot helpottavat uusiutuvan energian hyödyntämistä

”Vesi vanhin voitehista, mutta niin kuin asiakkaamme sanovat, myös välttämätön paha”, sanoo kokonaisvaltaisia vedenkäsittelypalveluita tarjoavan pirkkalalaisen KL-Lämpö Oy:n vientipäällikkö Antti

Merituulivoimasta uumoillaan tulevana vuosikymmenenä hyvin kilpailukykyistä energiantuotantomuotoa – mikäli teknologian riemukulku ja luvitusprosessit jatkuvat ripeinä. HALLITUSOHJELMAKIN LÄHTEE siitä, että merituulivoima

Tuulivoimaa tuodaan kovaa vauhtia isommaksi osaksi suomalaista energiantuotantoa. Maailmalla tuulivoiman rakentamisessa ollaan pohjolaa pidemmällä, mutta osana vihreän tekniikan edelläkävijyyttä suomalaiselle

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.

Jopa neljännes kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään halvimpiin ajankohtiin. Samalla entistä useampi ilmoittaa, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksesta.

Teknologiayhtiö Wärtsilä on osa uutta, monialaista konsortiota, jonka tavoitteena on ratkaista yksi energiasiirtymän suurimmista haasteista: puhtaan vedyn turvallinen varastointi ja

ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.

Tutkimus nostaa esiin akku- ja autoteollisuuden toimijoiden yhteistyön, keräysjärjestelmien, sääntelyn ja standardoinnin merkityksen.

Energiavirasto katsoo 18.5.2026 antamassaan päätöksessä, että tehoreservikapasiteetin hankinnalle ei ole tarvetta kaudelle 1.11.2026–31.10.2027.

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi ydinenergialaiksi. Uudistus korvaisi nykyisen lain kokonaisuudessaan ja päivittäisi ydinenergiaa koskevan sääntelyn vastaamaan teknologian kehitystä

Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen

Teknologiayhtiö Wärtsilä ja brasilialainen Origem Energia ovat allekirjoittaneet kaksi sopimusta, jotka koskevat laitetoimituksia uusiin säätövoimaprojekteihin Brasiliassa. Wärtsilä toimittaa Origem Energialle kahdessa erässä yhteensä 36 säätövoimaa tuottavaa Wärtsilä 34SG -moottoria.

Datakeskusliiketoiminnan globaali kiihtyminen näkyy vahvasti myös Suomessa. Sähköverkkosuunnittelun asiantuntija Karoliina Tuominen kertoo kysynnän käyvän nyt poikkeuksellisen kuumana paitsi sähkölle myös sähköverkko-osaamiselle.

Uudella tukimallilla on tarkoitus tukea bioenergiapohjaista, mutta säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Järjestelmän on kaavailtu olevan perusperiaatteiltaan samantyyppinen kuin Ruotsin Kraftlyftet-tukimalli, mutta ilman

Suomen sähköntuotannon nopea siirtyminen tuulivoimaan on muuttanut sähkömarkkinoita merkittävästi. Hiilidioksidivapaa sähkö on ajoittain erittäin edullista, ja pörssisähkön hinta voi laskea jopa 1–2 senttiin kilowattitunnilta.

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Uusiutuvan energian yhtiö OX2 täydentää joulukuussa 2025 investointipäätöksen saaneita Kanniston ja Korkeamaan tuulivoimahankkeitaan yhteisteholtaan 235 MW:n (470 MWh) energiavarastoilla (Battery Energy Storage System, BESS).
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.