Riittääkö sähkö tulevaisuuden teollisuudelle?
Energia ja huoltovarmuus murroksessa Suomen teollisuus kohtaa energiamurroksen keskellä kasvavia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Datan määrän kasvu, vihreän siirtymän paineet ja
Energia ja huoltovarmuus murroksessa Suomen teollisuus kohtaa energiamurroksen keskellä kasvavia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Datan määrän kasvu, vihreän siirtymän paineet ja
Uusia investointeja ja strategisia ratkaisuja Suomen energiajärjestelmässä Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta, jossa siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaita ja kestäviä
Solarvoima on saanut valmiiksi akkupohjaisen energian varastointijärjestelmän asennuksen pintakäsittely-yritys Alu-Relecon tiloihin Riihimäellä. Projektin aggregaattorina toimii ruotsalainen CheckWatt. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on
Oilonin poltin osoittautui ennätyksellisen puhtaaksi Oilonin LN30-poltin on alittanut NOx-päästötason 20 mg/Nm³ saksalaisessa kaukolämpölaitoksessa. NOx-päästöt vähenivät vanhaan polttimeen verrattuna lähes
Valmet toimittaa Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän ESE-Energian Pursialan yhteistuotantolaitokselle (CHP) Mikkeliin. Uusi järjestelmä korvaa laitoksen nykyisen, käyttöikänsä päähän tulleen järjestelmän. Pääautomaatiojärjestelmänä
Tuulivoima on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi, mikä on merkittävä virstanpylväs kotimaiselle energiasektorille. Tämä kehitys heijastaa paitsi alan teknologista
Vuosi 2024 merkitsi käännekohtaa Suomen sähköntuotannossa. Tuulivoimalla tuotettiin kaikista sähköntuotantomuodoista toiseksi eniten sähköä, ohittaen pitkäaikaisen kakkossijan haltijan, vesivoiman. Samalla tuulivoiman
Tuulivoima on yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista Suomessa. Viime vuosina maamme tuulivoimakapasiteetti on kasvanut merkittävästi, ja uusien tuulipuistojen rakentaminen
Tuulivoiman merkitys uusiutuvan energian lähteenä kasvaa jatkuvasti. Jotta tuulivoimapuistot voivat tarjota maksimaalisen sähköntuotannon ja pysyä taloudellisesti kannattavina koko elinkaarensa ajan,
Vuosi 2024 oli jälleen aktiivinen tuulivoimarakentamisen vuosi Suomessa ja jää historiankirjoihin maamme tähän mennessä toiseksi vilkkaimpana tuulivoimavuotena. Vuonna 2024 Suomen
Aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja nyt ensimmäistä kertaa on koottu kattava listaus Suomessa kehitteillä olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeista.
Pohjoismaiden merkittävin energiatasollisuuden verkostoitumis- ja myyntitapahtuma järjestetään jälleen 17.–20. maaliskuuta. Neljän tapahtumapäivän aikana luvassa on enemmän sisältöä kuin koskaan ennen;
Tuulivoiman asema kotimaisessa energiapaletissa on vankka: tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi viime vuoden aikana reilusti ja ohitti toisena pitkään olleen vesivoiman.
Energiateollisuus on siirtynyt vauhdilla kohti digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla alan toimijat voivat optimoida prosesseja, parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää ympäristöpäästöjä.
Kehitystä ja uusia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin Energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti osana energiamurrosta, kun fossiilisista polttoaineista pyritään siirtymään kohti hiilineutraaleja
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi selvityksen vihreän siirtymän investointien vaikutuksista Suomen kansantalouteen. Raportin mukaan Suomella on mahdollisuus merkittävään kansantaloudelliseen kasvuun, jos
VTT:n koordinoimassa projektissa kehitettiin uutta teknologiaa sähköntuotantoon ääriolosuhteissa Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa
Suomen uusiutuvat ry selvitti laajasti valtakunnallisten sekä alueellisten poliittisten päättäjien ja virkamiesten mielipiteitä kotimaisesta teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoimasta. Kyselyn
Suomen Hyötytuuli on teettänyt mittavan tuulivoiman aluetaloustutkimuksen, joka perustuu yhtiön tuulivoimatuotannosta kerättyyn tietoon sekä kehityksessä ja rakenteilla olevien hankkeiden ennusteisiin.
Suomen uusiutuvat ry (ent. Suomen Tuulivoimayhdistys ry) esittäytyi Energiamessuilla, jotka järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 22.–24.10.2024. Suomen uusiutuvien rooli kotimaisessa
Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.
Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.
Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.
Jopa neljännes kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään halvimpiin ajankohtiin. Samalla entistä useampi ilmoittaa, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksesta.
Teknologiayhtiö Wärtsilä on osa uutta, monialaista konsortiota, jonka tavoitteena on ratkaista yksi energiasiirtymän suurimmista haasteista: puhtaan vedyn turvallinen varastointi ja
ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.
Tutkimus nostaa esiin akku- ja autoteollisuuden toimijoiden yhteistyön, keräysjärjestelmien, sääntelyn ja standardoinnin merkityksen.
Energiavirasto katsoo 18.5.2026 antamassaan päätöksessä, että tehoreservikapasiteetin hankinnalle ei ole tarvetta kaudelle 1.11.2026–31.10.2027.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi ydinenergialaiksi. Uudistus korvaisi nykyisen lain kokonaisuudessaan ja päivittäisi ydinenergiaa koskevan sääntelyn vastaamaan teknologian kehitystä
Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen
Teknologiayhtiö Wärtsilä ja brasilialainen Origem Energia ovat allekirjoittaneet kaksi sopimusta, jotka koskevat laitetoimituksia uusiin säätövoimaprojekteihin Brasiliassa. Wärtsilä toimittaa Origem Energialle kahdessa erässä yhteensä 36 säätövoimaa tuottavaa Wärtsilä 34SG -moottoria.
Datakeskusliiketoiminnan globaali kiihtyminen näkyy vahvasti myös Suomessa. Sähköverkkosuunnittelun asiantuntija Karoliina Tuominen kertoo kysynnän käyvän nyt poikkeuksellisen kuumana paitsi sähkölle myös sähköverkko-osaamiselle.
Uudella tukimallilla on tarkoitus tukea bioenergiapohjaista, mutta säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Järjestelmän on kaavailtu olevan perusperiaatteiltaan samantyyppinen kuin Ruotsin Kraftlyftet-tukimalli, mutta ilman
Suomen sähköntuotannon nopea siirtyminen tuulivoimaan on muuttanut sähkömarkkinoita merkittävästi. Hiilidioksidivapaa sähkö on ajoittain erittäin edullista, ja pörssisähkön hinta voi laskea jopa 1–2 senttiin kilowattitunnilta.
Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.
Uusiutuvan energian yhtiö OX2 täydentää joulukuussa 2025 investointipäätöksen saaneita Kanniston ja Korkeamaan tuulivoimahankkeitaan yhteisteholtaan 235 MW:n (470 MWh) energiavarastoilla (Battery Energy Storage System, BESS).
Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.