Energiainfra ja uudet energiateknologiat (Hankkeet, projektit ja rahoitus)
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi (Lämpökeskukset ja -laitokset)
Energiatuotanto ja -jakelu (Kattilat ja kattilalaitokset)
Kilpilahden voimalaitos on kansainvälinen yhteishanke
Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueelle rakennetaan uusi lämpövoimalaitos, joka tuottaa myös sähköä. Laitoksesta saadaan energiaa ja syöttövettä Kilpilahden teollisuusalueen yrityksille, muun muassa öljynjalostamolle ja muovitehtaille. Uuden voimalaitoksen höyryntuotantokapasiteetti on 450 MW (megawattia) ja sähköntuotannon kapasiteetti 30 MW. Laitos valmistuu aikataulun mukaan vuonna 2018.
KILPILAHDEN VOIMALAITOSTYÖMAA oli vielä vuosi sitten kirjaimellisesti lähtökuopisssaan. Louhinta-, murskausja räjäytystöitä sekä kiviaineksen porausta jatkettiin loppukevääseen 2017 asti. Näitä työvaiheita oli tehtävä huolellisesti, sillä melulle ja tärinälle alttiit kohteet Borealis Polymers Oy:n ja Neste Oyj:n tuotantolaitokset sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä voimalaitostyömaasta.
Nyttemmin työmaa on jo edennyt pitemmälle, ja muun muassa kattilahallien rakenteet kohoavat korkealle maanpinnan yläpuolelle.
Uuden laitoksen rakennuttaa Kilpilahden Voimalaitos Oy eli Kilpilahti Power Plant Ltd., jonka omistavat Neste Oyj ja Veolia Energie International SA sekä Borealis AG.
Kilpilahden Voimalaitos Oy omistaa nykyisenkin alueella olevan voimalaitoksen, joka jatkaa toimintaa myös uuden laitoksen valmistuttua.
Rakenteilla olevan voimalaitoksen kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa. Se on yksi viime aikojen suurimpia rakennushankkeita ja investointeja Suomessa. Uusi voimalaitos tuli tarpeelliseksi vanhan voimalaitoksen laitteiston ikääntyessä ja ympäristövaatimusten kiristyessä. Rakennustyöt aloitettiin vuoden 2016 alkupuolella.
Laitokseen asennetaan kolme polttokattilaa
Laitostoimittajiin kuuluu muun muassa Valmet, joka toimittaa Kilpilahden uuteen yhdistettyyn lämpö- ja sähkövoimalaitokseen kolme kattilalaitosta sekä automaatiojärjestelmän. Tilauksen arvo on noin 100 miljoonaa euroa.
Yksi kattiloista on kiertoleijupetiteknologiaan perustuva Valmetin CYMIC-boileri. Sen lisäksi laitokselle asennetaan kaksi kaasulla ja öljyllä toimivaa kattilaa. Jokaisen kattilan polttoaineteho on 150 MW. Kattiloihin liitetään savukaasujen puhdistusjärjestelmät mukaan lukien pussisuodattimet ja märkäpesurit.
Valmetin toimittama DNA-automaatiojärjestelmä kattaa koko voimalaitoksen. Sopimukseen sisältyy myös laitteiden asennus ja käyttöönotto sekä koulutus.
Laitteistot Valmetilta tilasi espanjalainen Técnicas Reunidas, joka on toinen hankkeen pääurakoitsijoista ja vastaa voimalaitoksen suunnittelusta, hankinnoista ja rakentamisesta avaimet käteen -periaatteella.
Toinen Kilpilahden voimalaitoksen pääurakoitsija on kotimainen teknologia-, suunnittelu-, ja projektinjohtoyhtiö Neste Jacobs. Sen osuuteen kuuluvat vedenkäsittelyyn liittyvän uuden suolanpoistolaitoksen sekä uuden valvomoja toimistorakennuksen rakentaminen. Työhön sisältyy myös liitäntäputkistojen ja sähkötilojen rakentaminen sekä automaatiolaajennuksien toteuttaminen.
Neste Jacobs on aikaisemmin tehnyt voimalaitoksen perussuunnittelun ja toteutusvaiheessa se yhdistää uuden voimalaitoksen Nesteen jalostamon ja Borealiksen olemassa oleviin järjestelmiin.
Kiertopetikattilassa poltetaan asfalteenia
Voimalaitoksen kattiloissa voidaan käyttää polttoaineena monenlaisia öljynjalostamolta ja petrokemian laitokselta saatavia kiinteitä ja kaasumaisia sivutuotteita, muun muassa pääpolttoaineeksi tulevaa asfalteenia.
Kiinteän polttoaineen kattilan polttotekniikaksi on suunniteltu kiertoleijukerrospolttokattila (CFB = Circulating Fluidized Bed), koska se mahdollistaa hyvin erilaisten polttoaineiden käytön. Lisäksi rikki voidaan sitoa kalkilla jo tulipesässä.
Kiertopetikattilassa poltetaan kiinteinä polttoaineina tuotantoprosessiperäisiä asfalteenia ja NExBTL-sakkoja sekä varapolttoaineena kivihiiltä. Asfalteenin käyttö voimalaitosten polttoaineena on harvinaista.
Lisäksi laitoksella on mahdollisuus puuperäisen biomassan polttoon. Käynnistys- ja tukipolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä sekä jalostamon poltto- ja maakaasua.
Kiertoleijukerrospoltossa murskattu ja seulottu polttoaine syötetään kattilassa kiertävän kuuman petimateriaalin sekaan. Materiaali koostuu hiekasta, kalkista ja tuhkasta. Kattila varustetaan myös hiukkassuodatuksella pölypäästöjen pienentämiseksi.
Tuhka sekä rikinsidonnan lopputuotejakeet poistetaan kattilasta pohja- ja lentotuhkana. Kattilan tuottama korkeapaineinen höyry johdetaan sähköä kehittävään höyryturbiiniin ja siitä edelleen alueen eri tuotantoprosessien käyttöön.
Kaasu- ja öljykattiloissa poltetaan kaasu- tai nestemäisiä polttoaineita kattilan seinällä tai katossa olevilla polttimilla. Kattilat varustetaan rikki- ja pölypäästöjä pienentävillä savukaasun puhdistuslaitteilla. Kattiloista saatava korkeapaineinen höyry johdetaan sähköä kehittävään höyryturbiiniin.
Voimalaitokselle asennetaan Raumasterin toimittamat kiinteiden polttoaineiden syöttöjärjestelmät sekä kalkin ja pohjatuhkan käsittelylaitteistot.
Laitosalueen polttoainekuljettimet muistuttavat tyypiltään peruskuljettimia, mutta niitä on hieman muunneltu, koska polttoaineilla on tavallista hankalampi koostumus. Asfalteenia syötetään kattilaan pieninä palasina, jotka ovat pölyävää ja helposti sulavaa materiaalia.
Asfalteeni puretaan ruuvipurkaimella ja siirretään ruuvikuljettimilla prosessiin. Järjestelmä on suunniteltu siten, että polttoainetta syötetään tulipesään osaksi ilmapuhallusta käyttämällä.
Päästöjä rajoitetaan
Kilpilahti on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä. Kilpilahden voimalaitos palvelee alueella toimivia suuria kemian alan yrityksiä.
Meneillään oleva uusien voimalaitosyksiköiden rakentaminen on rakennuttajan mukaan koko alueen kannalta merkittävä kysymys. Uusilla energiantuotantoyksiköillä varmistetaan, että energiaa voidaan luotettavasti toimittaa alueen teollisuudelle pitkälle tulevaisuuteen.
"Tavoitteemme on rakentaa luotettava ja tehokas laitos turvallisesti, aikataulussa ja budjetissa. Työmaalla on töissä enimmillään yli 1 000 henkilöä ja laitoksen voidaan odottaa valmistuvan vuoden 2018 aikana", Kilpilahden Voimalaitos Oy:n toimitusjohtaja Kari Kolsi totesi Kilpilahden teollisuusalueen tiedotuslehdessä.
"Rakentamisen tahti ja henkilömäärä alueella ovat tiivistymässä. Yhteistyön merkitys tavoitteiden saavuttamisessa kasvaa", Kolsi arvioi.
Pöyry Oy:n laatiman voimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA-selvityksen mukaan voimalaitoksen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat savukaasujen rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset.
Laitoksen käyttöönoton arvioidaan lisäävän Kilpilahden vuosittaisia pienhiukkaspäästöjä ainakin parillakymmenellä prosentilla. Uusi voimalaitos on kuitenkin pyritty suunnittelemaan ympäristöystävälliseksi ja se täyttää muun muassa Euroopan komission teollisuuspäästödirektiivin (IED = Industrial Emissions Directive) vaatimukset.
Laitoksen kaikkiin kolmeen voimalaitosyksikköön sijoitetaan päästöanalysaattorit, jotka asennetaan savupiippuihin. Laitteilla mitataan voimalaitoksen savukaasujen pölypitoisuuksia sekä rikki-, häkä-, happi-, hiilidioksidi- ja typenoksidipitoisuuksia.
Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Kuvat: Kilpilahden Voimalaitos Oy
