Suomen uusiutuvat ry (ent. Suomen Tuulivoimayhdistys ry) esittäytyi Energiamessuilla, jotka järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 22.–24.10.2024. Suomen uusiutuvien rooli kotimaisessa vihreässä siirtymässä on merkittävä, sillä puhdas energiantuotanto mahdollistaa myös muita puhtaan teknologian ratkaisuja, joilla kaikilla on merkittävä vaikutus Suomen talouskasvuun, energiaomavaraisuuteen ja -turvallisuuteen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Suomen Hyötytuuli on teettänyt mittavan tuulivoiman aluetaloustutkimuksen, joka perustuu yhtiön tuulivoimatuotannosta kerättyyn tietoon sekä kehityksessä ja rakenteilla olevien hankkeiden ennusteisiin.
Vety on energiateknologioiden kärjessä kulkeva elementti, joka voi tarjota ratkaisuja moneen haasteeseen matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomessa vetyä pidetään keskeisenä osana tulevaisuuden energiajärjestelmää, ja maassa on käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Tämä artikkeli kartoittaa Suomeen suunnitteilla olevien vetylaitosten tilannetta ja tarjoaa yleiskatsauksen vetyhankkeiden nykytilaan.
Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty, ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.
Tuulivoimaa tuodaan kovaa vauhtia isommaksi osaksi suomalaista energiantuotantoa. Maailmalla tuulivoiman rakentamisessa ollaan pohjolaa pidemmällä, mutta osana vihreän tekniikan edelläkävijyyttä suomalaiselle tuulivoimalle halutaan rakentaa kokonaisvaltainen ja ekologinen elinkaari.
Merituulivoimasta uumoillaan tulevana vuosikymmenenä hyvin kilpailukykyistä energiantuotantomuotoa – mikäli teknologian riemukulku ja luvitusprosessit jatkuvat ripeinä.
”Vesi vanhin voitehista, mutta niin kuin asiakkaamme sanovat, myös välttämätön paha”, sanoo kokonaisvaltaisia vedenkäsittelypalveluita tarjoavan pirkkalalaisen KL-Lämpö Oy:n vientipäällikkö Antti Nygren.
Kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat taas täydessä vauhdissa. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä tapahtumaviikko järjestetään 11.–14.3.2024 mikä on viikkoa normaalia aikaisemmin. Rekisteröityminen viikon maksuttomiin seminaareihin ja messutapahtumiin on juuri avattu. Neljän päivän aikana kuullaan viimeisimmät uutiset sekä esitellään kiinnostavimmat uudet tapaukset ja innovaatiot energia-alan huippuammattilaisille. EnergyWeek on Pohjoismaiden merkittävin energia-alan verkostoitumis- ja myyntitapahtuma niin paikallisille, kotimaisille kuin ulkomaisillekin vieraille.
Pohjanmaa on tunnetusti tuulivoimamaakunta – mutta viime aikoina katseet ovat suuntautuneet lakeuden lisäksi ulapalle. Konsulttitalo Gaia Consulting selvitti vastikään uusiutuvan energian yhtiö OX2:n toimeksiannosta OX2:n Pohjanlahdella sijaitsevien merituulivoimalahankkeiden investointi- ja käyttövaiheen talous- ja työllisyysvaikutuksia. OX2 on kehittänyt muutaman vuoden ajan kolmea Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimapuistoa: Hallaa, Lainetta ja Tyrskyä.
Suomeen rakennetaan nyt vauhdilla tuulivoimaa. Tuulivoimaloiden käyttöikä vaihtelee rakentamisajankohdasta riippuen 20-25 vuodesta jopa yli 35 vuoteen. 2020-luvulla Suomesta puretaan vain yksittäisiä voimaloita, mutta purkutahdin odotetaan kiihtyvän 2030-luvun loppupuolella. Voimaloiden omistaja vastaa purkamisesta, purun kustannuksista sekä alueen entisöinnistä. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) teettämän purkukustannusselvityksen mukaan purkukustannukset eivät ole nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana.
Maailmalla energian varastointikapasiteetin odotetaan kasvavan vuosittain 31 prosenttia tämän vuosikymmenen aikana. Nykyaikaiset energiavarastot tuovat aivan uusia mahdollisuuksia energian varastointiin ja sähkön lataukseen. Ne myös helpottavat uusiutuvan energiantuotannon kytkemistä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Innovatiivisia sähkövarastoja on jo suunniteltu ja kehitetty Suomessakin.
Tuulivoima on kasvamassa lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoima on merkittävä osaratkaisu energiakriisiin ja tällä hetkellä edullisin sähköntuotantomuoto Suomessa. Tuotantokustannuksia ovat alentaneet teknologian kehitys ja voimaloiden käyttöiän piteneminen.
Perinteisen ja kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat ottaneet uutta tuulta alleen. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä viikon mittainen tapahtuma toteutuu jälleen 20.–24.3.2023. Rekisteröityminen ilmaiselle tapahtumaviikolle on avattu. Viiden päivän aikana kuullaan viimeisimmät uutiset sekä esitellään kiinnostavimmat uudet tapaukset ja innovaatiot energiaalan huippuammattilaisille. EnergyWeek on Pohjoismaiden merkittävin energia-alan verkostoitumis- ja myyntitapahtuma niin paikallisille, kotimaisille kuin ulkomaisillekin vieraille.
Tuulivoima löi itsensä isosti läpi viime vuonna. Energiateollisuuden sähkötilastojen mukaan suomalaisen tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuonna 41 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tuulivoima on tällä hetkellä yksi eniten Suomeen investointieuroja tuova teollisuudenala – pelkästään 2022 valmistuneet hankkeet toivat Suomeen yhteensä yli 2,9 miljardin euron investoinnit.
Tuulivoimaloiden betoniset perustukset kätkevät sisäänsä tonnikaupalla raudoitteita. Haastavissa olosuhteissa raudoitustyön sujuvuudella on merkittävä rooli projektien aikataulun pitämisessä. Samalla tuotteiden ympäristövaikutuksista puhutaan kasvavassa määrin.
Vuoden Tuulivoimateko 2022 -palkinto jaettiin tänä vuonna kahden ehdokkaan kesken. Palkinnon saivat KiMuRa-hanke sekä vastikään perustettu Tuulivoimakuntien verkosto. KiMuRa-hanke voitti selkeästi myös yleisöäänestyksen.
Energiaomavaraisuutta halutaan nyt lisätä ympäri Eurooppaa. Tuulivoimaprojekteja toteutetaan myös Suomessa ennätystahtiin. Pietarsaaren satama on yksi muutoksen tekijöistä.
Myrsky Energia Oy on saanut kahdessa vuodessa jo pitkälle toistakymmentä tuulivoimahanketta kaavoitusvaiheeseen. Hankekehitysjohtaja Janne Tolppanen kertoo Myrskyn onnistumisten taustat.
Tuulivoimaloiden ja ilmailualan vaatimukset voidaan sovittaa yhteen teknisillä ratkaisuilla. Tuulipuiston vaikutukset ilmailuun voidaan kartoittaa etukäteen, mikä sujuvoittaa ja nopeuttaa lentoesteluvan hakemista sekä varsinaista hankesuunnittelua.
Suomi irrottautuu nopeutetusti fossiilisesta energiasta ja energiariippuvuudesta, ja tuulivoimasta tulee tärkein sähköntuotantomuoto. Tuulivoimahankkeiden tehot ja budjetit kasvavat, ja suuruuden ekonomia mahdollistaa kehitysharppaukset. Niitä ja pelisääntöjä tarvitaan, jotta tuulivoima on kaikille hyväksi.
Venäjän osuus Suomen energiantuonnista on viime vuosina ollut hieman yli puolet. Esimerkiksi vuonna 2020 tämä osuus oli 53 prosenttia. Noin kolmasosa kaikesta Suomen energiasta on ollut tavalla tai toisella Venäjältä tuotua. Nyt Suomen energiariippuvuudesta on päästävä eroon – maksoi mitä maksoi.
Reilun 700 asukkaan Lestijärvelle nousee tuulivoimapuisto, jonka sähköntuotanto vastaa 280 000 kotitalouden keskimääräistä vuosittaista sähkönkulutusta. Tuulipuiston ansiosta vahvistuva kuntatalous tietää duurisointuja niin kuntalaisille kuin päättäjille. Suomalaisomistus ja vahvistuva energiaomavaraisuus ovat myös kansallinen etu.
Todennäköisyyssääennusteisiin pohjautuva energiajärjestelmien toiminnan optimointi on avain vihreään siirtymään ja kustannussäästöihin. Optimoinnissa ovat avuksi Ilmatieteen laitoksen kehittämät säänennustusmallit, jotka tuottavat yhä tarkempia ennusteita tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetista, kulutuksesta sekä hintakehityksestä.
Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto ja Helen Oy ostivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan tuulipuiston ranskalaiselta VALOREM-konsernilta helmikuussa 2022. Hankkeen rahoituksen järjestäjänä ja toisena rahoittajana toimi SEB, jolla on myös pitkä kokemus vastaavista hankkeista.
Energiaomavaraisuus puhuttaa ympäri Eurooppaa – ja nostaa tuulivoimaprojekteja myös Suomessa. Pietarsaaren satamassa ”megamyötätuuleen” on määrätietoisesti varustauduttu jo pitkään.
Kalajoen satamasta on tullut logistinen keskipiste saha- ja puuteollisuuden ohella myös projekti- ja tuulivoimayhtiöiden toimitusketjuille. Tuulivoimakuormausten lisääntyminen on tulosta satamapalveluiden määrätietoisesta kehittämisestä, jota Kalajoen Satama Oy tekee sidosryhmiensä kanssa.
Raahen Satama Oy on Raahen kaupungin tytäryhtiö, joka hallinnoi Lapaluodon satamanosaa. Satamassa käy vuosittain keskimäärin noin 600 laivaa ja sen ympärivuotinen liikenne on jatkunut jo yli 40 vuotta. Raahen satamalla on vahva asema niin yleis- kuin projektikuljetuksissa. Kasvavat liikennemäärät ja entistä kookkaampien tuulivoimalaosien käsittely asettavat uusia haasteita satamainfralle.
Pieksämäki ottaa ison harppauksen kohti hiilineutraaliutta, kun Niinimäkeen kaavoitettu tuulivoimala-alue alkaa tuottaa tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa valtakunnalliseen sähköverkkoon. Valmistuttuaan se on itäisen Suomen suurin tuulipuisto, jolla on ilmaston lisäksi iso vaikutus myös kuntatalouteen.
VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy kehittää, rakentaa ja operoi tuulipuistoja kokonaisvaltaisella otteella. Oululainen VSB luottaa kaikessa toiminnassaan avoimen vuoropuhelun ja toimivan yhteistyön voimaan.
Energiasektorin transitio on kiihtynyt viimeisten parin vuoden aikana selvästi yli odotusten – ja samalla suunnitelmat ovat muuttuneet investoinneiksi. Tämä on vaatinut jopa pitkäaikaiselta energiasektorin rahoittajalta merkittävästi uuden oppimista ja analysointia. SEB on johtava pohjoismainen rahoituspalveluiden tarjoaja, joka on vahvasti mukana tukemassa osaltaan energiamurrosta.
Porilainen West Coast Road Masters tekee kantavuusmittauksia tuulipuistojen ja erikoisreittisuunnittelun tueksi ja suorittaa rakentamisen aikaisiin mittauksia tuulipuistoissa.
Tuulipuistoja nousee nyt ennennäkemättömällä tahdilla ympäri Suomea – ja yksi alan eturivin toimijoista on Puhuri Oy. Omistukseltaan 100% suomalainen yhtiö ensin kehittää ja rakentaa tuulipuistot ja puistojen valmistuttua tuottaa omistajilleen sähköä Mankala-periaatteen mukaisesti. Puhuri Oy:n omistavat Katternö-ryhmä, Suomen Voima Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag.
Rakennus- ja saneeraushankkeiden sekä vikaselvitysten toteuttaminen ulkopuolisen palveluntarjoajan avulla vapauttaa resurssit omaan ydinliiketoimintaan. Asiakkaan tarpeiden mukaisesti suunniteltu kokonaisuus valmistuu vaivattomasti avaimet käteen -periaatteella.
Suomen vetovoima tuulivoiman tuotantomaana on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kilpailu uusista hankealueista on alati kasvava. Kasvulle on syynsä – tärkeimpänä niistä tuulivoiman liiketaloudellisten mahdollisuuksien realisoituminen. Markkinaehtoisesti kannattava tuulivoima on totta ja kasvupotentiaalia runsaasti. Numerolan palvelukokonaisuuden avulla hankekehittäjät voivat selvittää tarkasti, helposti ja maltillisin kustannuksin kannattavimmat alueet tuulivoiman rakentamiselle jo suunnittelun alkumetreillä.
Suomessa tuulivoima on nopeimmin kasvava energiantuotannon muoto ja nykyisellä kustannustasolla edullisin energiantuotantotapa. Uusiutuvana, päästöttömänä energiantuotantomuotona tuulivoimalla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Pietarsaaren satamassa tehokas tavarankäsittely on avainasemassa. Viime aikoina satamassa on tehty hartiavoimin töitä, jotta myös tuulivoimaprojektit saataisiin ”virtaamaan” Pietarsaaren kautta.
Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden hyötysuhde on ollut viime vuodet kasvussa, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n keräämistä tilastoista. Vuonna 2019 Suomen tuulivoimaloiden keskimääräinen hyötysuhde oli 33 prosenttia. Paras tuulivoimapuisto tuotti sähköä kuitenkin lähes 50 prosentin hyötysuhteella.
Kiertotalous voi hyödyntää ylimääräistä tuulisähköä siten, että koko energiajärjestelmän kannattavuus paranee. Tämän osoitti VTT:n uusi mallinnustyökalu, jolla laskettiin kiertotalouden vaikutukset Ahvenanmaalla, jossa tuulivoiman osuutta aiotaan kasvattaa vauhdilla lähivuosina.
Tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta on nykyisin noin yhdeksän prosenttia, ja tuulivoimatuotannon kasvu tulee olemaan nopeata. Suomen Tuulivoimayhdistys ry arvioi tuotannon kuusinkertaistuvan nykyisestä kuudesta terawattitunnista 30 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Mikä parasta, tämä muutos tulee tapahtumaan markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.
Suomen uusiutuvat edusti Energiamessuilla kotimaisen energiakentän kolmea suurinta uusiutuvan energian investoijaa – maatuulivoimaa, merituulivoimaa ja aurinkovoimaa
Energiatehokkuuden johtamisjärjestelmä ETJ+ – askeleena kohti ISO50001-järjestelmää
Suomen Hyötytuulen uusi tutkimus tuulivoiman aluetalousvaikutuksista
Päättäjäbarometri: tuulella ja auringolla on päättäjien vahva tuki
Sähköä tarvitaan myös sähköverkon ulkopuolella
Selvitys vihreiden investointien talousvaikutuksista: tuulivoima on Suomen talouskasvun suurin mahdollistaja
Työturvallisuus energia-alalla
Energian varastointi Suomessa
Digitalisaatio energiateollisuudessa: tehokkuutta ja ympäristöhyötyjä
Digitalisaatio teollisuuden energiamurroksen moottorina
Villasukkaseminaari merellisissä merkeissä?
Heinolalainen konepaja kehitti vihreää energiaa hyödyntävän teollisuuskattilan
Paranna pumppujärjestelmien energiatehokkuutta
FluaChem 3N – kun tarvitaan markkinoiden parasta
Artes – innovatiivinen säätöventtiili mahdollistaa paremman saatavuuden
Digitalisoimalla paremmin tavoitteisiin?
Vety – Suomen energiatulevaisuuden mahdollistaja
Uusi hiilidiili tulille
Tuulivoiman tuumaustauko
Puhtaasti parempi
Tuulivoima on investointimagneetti
I Want To Break Free
Viisautta visiointiin, kiitos!
Napanuora poikki
Sylkykupista sankariksi
Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla
Energyweek järjestetään vuonna 2024 viikkoa aikaisemmin
Selvitys: Tuulivoimalan purkukustannukset ovat pysyneet samana
Sähkön kulutus alimmillaan koko 2000-luvun osalta
Valmetin kunnossapitoon liittyvät teollisen internetin ratkaisut parantavat lämpölaitoksen käytettävyyttä
Äänenvaimennin hillitsemään teollisuuslaitosten päästöjä
EnergyWeek järjestetään jälleen vuonna 2023
YT23 toukokuussa Jyväskylässä
Energia-asenteet: Energialta halutaan kotimaisuutta
Tuulivoimateko 2022 -kilpailun voittajaksi on valittu KiMuRa-hanke sekä Tuulivoimakuntien verkosto
Voimalaitosten ulkoiset melutasot hallintaan äänenvaimentimilla
SRV toteuttaa Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen Koskienergialle
Digiloikka kenttähuoltopalveluissa
Sempell SESITEST - varoventtiileiden käynninaikaiseen testaukseen
EU:n 2030 tavoitteet merkittävä tiukennus ilmastopolitiikkaan
Toimittajariippumatonta analytiikkaa palveluna
Sähköauton latauspiste omakotitaloihin
Sähköautojen myynti kaksinkertaistui vuonna 2019
Meyer Turun telakalle rakennettu aurinkovoimala otettiin käyttöön
Vuoden 2019 energianerokkaat teot ovat oivaltavia ilmastoratkaisuja
Sumitomo SHI FW analytiikkapalvelu vähentää käyttökuluja ja päästöjä Vantaan Energian Martinlaakson laitoksella
Hanhikivi 1 -rakennustyömaan yleisöpäivään osasllistui 3 400 vierailijaa
Alajärven sähköasema uuteen teknologiaan
Kojan puhallinratkaisulla toimintavarmuutta teollisuuden prosesseihin
24/7-korjauspalvelu pitää voimalan pyörät pyörimässä
Askalon AB on nimetty Emersonin edustajaksi sulku- ja varoventtiili tuotteille Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa sekä Islannissa
Ennustettavaa tehoa liikkuvaan käyttöön
IEC61850 protokolla saatavilla Ellegon tasasähkökeskuksiin
ISOVER teknisillä eristeillä saavutat energiansäästötavoitteet
KE-Burgmann on nyt Compentek - paljetasainten toimitukset ja korjaukset kotimaisin voimin
Iso kilpailu ratkesi: Rolls-Roycesta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen automaation päätoimittaja
Suomi 100 vuotta - Vapo palkkasi sata nuorta 100-vuotiaan Suomen kunniaksi
Sähköiset näyttöpöytäkirjat osaksi kaapelinäyttöpalvelua
VTT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto: Suomi kestävän akkutuotannon ja kiertotalouden mallimaaksi
Turun seudun biokaasulaitoksen laajennushanke etenee
ABB testasi merenalaista taajuusmuuttajaa onnistuneesti Vaasassa
Suomen suurin luolalämpövarasto suunnitteilla Helsinkiin
Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos vihittiin käyttöön
Fingrid uusii Nurmijärven sähköaseman - Keski-Uudenmaan sähkönsaannin luotettavuus paranee
Metsä Groupin biotuotetehdas vihittiin Äänekoskella
Wärtsilä ja Schneider Electric kehittävät yhdessä energiajakelun varvoimaratkaisua datakeskuksille
Paljekartoitus kannattaa
Uusiutuva energia yhä EU-tavoitteen yläpuolella
Celltech Oy vastaa Smart Gridin haasteisiin
Lentorobotiikasta tehokkuutta voimalaitosten tarkastuksiin
Suomessa suunnitteilla tuulivoimanvestointeja 23 miljardin edestä
Energiatehokkuus on hyvä investointikohde - Rahoitusta saa, kun sitä löytää
Helenin Suvilahden aurinkovoimalaan uusi aurinkoseinä
Väitös energiatekniikan alalta: Vähäpäästöiset energiaratkaisut otettava osaksi aluesuunnittelua
Fortum tutkii biomassan tehokkaampaa käyttöä uudessa yhteisyrityksessä Intiassa
VEO uudistaa Fingridin sähköaseman Kajaanissa
