Energiatehokkuus ja energiansäästö
Energiatehokkuus on hyvä investointikohde - Rahoitusta saa, kun sitä löytää
Energiavirasto ja Motiva Oy tiedottavat: Energiatehokkuuden myötä energiakustannukset pienenevät ja se on järkevää niin yrityksissä, kunnissa kuin kotitalouksissa. Varsinaisen energiatehokkuuden parantumisen myötä saadaan usein myös monia muita hyötyjä, joilla on välillisesti suuri vaikutus mm. päästöjen vähenemiseen, teollisuuden sekä energiantuotannon tehokkuuteen sekä työllisyyteen ja julkiseen talouteen.
KANSAINVÄLISESTI energiatehokkuusinvestoinneista vuonna 2016 lähes 60 % kohdistui kiinteistöihin (yli 130 mrd dollaria), liikenteeseen noin 25 prosenttia (61 mrd dollaria) sekä teollisuuteen noin 15 % (37 mrd dollaria) (IEA 2017). YK:n ja EU:n perustaman Rahoitusinstituuttien ryhmän (EEFIG) mukaan 85 % nykyisistä energiatehokkuusinvestoinneista toteutetaan nykyisillä rahoitusinstrumenteilla ja omalla rahoituksella eikä erillisillä energiatehokkuuteen kohdistetuilla tuotteilla tai ohjelmilla.
Suomessa vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneissä yrityksissä ja kunnissa investointiin energian tehokkaampaan käyttöön vuosina 2008-2016 kaikkiaan yli 1,3 miljardia euroa. Investoinnit tuottivat tulosta: vuoden 2016 lopussa vuotuinen energiansäästö oli yhteensä 15,9 terawattituntia. Energian tehokas käyttö säästää yli puoli miljardia euroa vuosittain. Valtio vauhditti säästön syntymistä myöntämällä liittyneiden toimijoiden energiatehokkuusinvestointeihin ja energiakatselmuksiin tukea yhteensä 105 miljoonaa euroa.
Rahoitusta saa, jos ja kun sitä löytää
Energiatehokkuusinvestoinnit olisivat kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia toteuttaa, mutta niitä jää tekemättä eri syistä. Yksi syy voi olla tietämättömyys rahoitusmahdollisuuksista ja niiden käytettävyydestä. Tieto rahoitusvaihtoehdoista on hajallaan ja rahoitusinstrumenttien ja -mahdollisuuksien vertailu on vaikeaa.
Motiva kokosi tietoa energiatehokkuuden rahoituksen tilanteesta Suomessa ja tavoitteena oli tunnistaa rahoitusinstrumentteja, joita voidaan Suomessa hyödyntää energiatehokkuuden parantamiseen sekä vastaavasti tunnistaa niitä rahoitusinstrumentteja, jotka ovat haasteellisia tai eivät sovellu Suomessa käytettäviksi.
Selvityksessä havaittiin, että rahoituksen saanti ei yleisesti ole ongelma, hyviin hankkeisiin saa rahoitusta, vaikka nykyään katsotaan aiempaa tarkemmin rahoituksen myöntämisen edellytyksiä. Tietoa rahoitusmahdollisuuksista on, mutta se on hajallaan eri toimijoilla. Käytännön tietoa toteutetuista investointihankkeista on myös vaikea löytää, joten osa investoinneista voi jäädä toteutumatta oikean tiedon puuttuessa. Olennaista on tarjota tietoa energiatehokkuudesta ja sen hyödyistä, jotta investointeja tehtäessä osataan kiinnittää huomiota kokonaistaloudellisiin tarkasteluihin. Tietoa pitää olla saatavissa oikeaan aikaan.
Aihealueena energiatehokkuus ja rahoitus/vihreä rahoitus kehittyy huimaa vauhtia ja on välttämätöntä pysyä ajan tasalla siitä, mitä alalla tapahtuu, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Kaikki kansainväliset rahoitusmekanismit eivät sovellu parhaimmalla mahdollisella tavalla Suomeen. Esimerkiksi Elena-rahoitusta ei ole Suomessa lainkaan hyödynnetty, koska se soveltuu kokoluokaltaan erittäin isoihin hankkeisiin, joissa investoinnin suuruus on vähintään 30 milj. euroa. Lisäksi vaadittavan hallinnointityön määrä on suuri.
Energiarahoituksen tietohubi kokoaisi rahoitustietoa sekä käytännön kokemuksia
Investoinnin tekijöille on tärkeää tarjota tietoa oikeaan aikaan ja samalla heidän on tärkeää saada tietoa myös energiatehokkuus ja rahoitus -teeman kehittymisestä, jotta mm. kansainväliset rahoitusinstrumentit soveltuisivat Suomessa käytettäviksi. Nyt osa rahoitusinstrumenteista saattaa jäädä niiden vaatiman investoinnin suuruuden tai vaadittavan hallintotyön vuoksi hyödyntämättä.
Yhteistyömahdollisuuksia ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden (rahoittajat, yritykset, kunnat, viranomaiset) välillä tulee jatkaa ja tiivistää yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi. Tietoa tarvitaan sekä energiatehokkuudesta yleensä ja sen moninaisista hyödyistä, että energiatehokkuuteen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. Yksi ratkaisu tähän voisi olla Energiarahoituksen tietohubi, joka kokoaisi kasvavan ja eri puolilla hajallaan olevan, energiatehokkuus ja rahoitus -teemaan liittyvän tiedon.
Energiatehokkuuden rahoitus -selvitys on tuotettu Energiaviraston toimeksiannosta. Eri aineistojen läpikäynnin lisäksi siihen haastateltiin 24 henkilöä, jotka edustivat pankkeja ja rahoituslaitoksia, viranomaisia ja tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja palveluntarjoajia, kuntia ja järjestöjä.
Selvitys on julkaistu Motivan verkkosivuilla.
Lisätietoja: www.energiavirasto.fi, www.motiva.fi
