Energialähteet ja polttoaineet (Aurinkoenergia, Tuulivoima)
Tuulivoima
Tuulivoiman nousu Suomen sähköntuotannon kärkeen
Vuosi 2024 merkitsi käännekohtaa Suomen sähköntuotannossa. Tuulivoimalla tuotettiin kaikista sähköntuotantomuodoista toiseksi eniten sähköä, ohittaen pitkäaikaisen kakkossijan haltijan, vesivoiman. Samalla tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi merkittävästi, kattaen koko vuoden sähkönkulutuksesta peräti 24 prosenttia. Tämä kehitys kuvastaa paitsi teknologista
edistystä myös strategisia investointeja uusiutuvaan energiaan. Miten tähän tilanteeseen on päästy ja mitkä tekijät ovat mahdollistaneet näin voimakkaan kasvun?
Teknologinen kehitys ja kustannustehokkuus
Tuulivoimateknologian kehitys on ollut yksi suurimmista tekijöistä,
joka on mahdollistanut alan kasvun. Modernit tuulivoimalat
ovat paitsi tehokkaampia myös kestävämpiä ja halvempia
rakentaa kuin koskaan aiemmin. Voimaloiden nimellistehot
ovat kasvaneet tasaisesti, mikä tarkoittaa, että vähemmällä
määrällä voimaloita voidaan tuottaa enemmän sähköä.
Esimerkiksi vuonna 2024 Suomessa käyttöön otettujen tuulivoimaloiden
keskimääräinen teho oli jo yli 4 megawattia, mikä
on selkeä parannus vain muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.
Myös digitalisaatio ja data-analytiikka ovat parantaneet
tuulivoimahankkeiden kannattavuutta. Kehittyneet ennustemallit
ja reaaliaikaiset valvontajärjestelmät mahdollistavat voimaloiden
tehokkaan käytön ja kunnossapidon, mikä vähentää
käyttökustannuksia. Tämä teknologinen kehitys yhdistettynä
alhaisiin rahoituskuluihin on tehnyt tuulivoimasta erittäin kilpailukykyisen
sähköntuotantomuodon.
”Suomi on
asettanut
kunnianhimoisia
ilmastotavoitteita.
Maantieteelliset ja luonnonolosuhteet
Suomen maantieteellinen sijainti tarjoaa hyvät
edellytykset
tuulivoiman
hyödyntämiselle. Erityisesti rannikkoalueet
ja merialueet ovat otollisia tuulivoimalle, ja
nämä alueet ovatkin olleet keskeisessä roolissa tuotannon
kasvussa. Offshore-tuulivoimahankkeet ovat vasta alkuvaiheessa,
mutta ne tarjoavat valtavan potentiaalin tulevaisuudessa.
Samalla suomalainen yhteiskunta on hyväksynyt tuulivoiman
osaksi energiantuotantorakennetta. Vaikka tuulivoimaan
liittyy edelleen paikallisia vastustuksia esimerkiksi
maisemavaikutusten
vuoksi, kokonaisuudessaan yleinen
asenne on muuttunut positiivisemmaksi, kun uusiutuvan
energian hyötyjä on alettu ymmärtää laajemmin.
Aurinkovoiman nousu tukee
uusiutuvien kasvua
Vaikka tuulivoima on ollut suurin kasvun veturi, myös
aurinkovoima on tehnyt läpimurtonsa. Teollisen aurinkovoiman
rakentaminen on alkanut näkyä sähköntuotannon
tilastoissa, ja kotitalouksien sekä yritysten pienvoimalat
ovat lisääntyneet nopeasti.
Aurinkovoiman tuotantokustannusten
lasku ja teknologian helppo skaalautuvuus
tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille toimijoille.
Lisäksi aurinkovoima täydentää tuulivoimaa, sillä
se tuottaa energiaa erityisesti kesäkuukausina, jolloin tuulivoiman
tuotanto usein vähenee.
Tulevaisuuden näkymät
Tuulivoiman kasvu ei näytä hidastumisen merkkejä.
Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti
Suomi tavoittelee entistä suurempaa osuutta uusiutuvista
energianlähteistä.
Offshore-tuulivoimahankkeet, kuten
suunnitteilla olevat laajat merituulipuistot, tulevat näyttelemään
keskeistä roolia tulevina vuosina.
”Suomen maantieteellinen
sijainti tarjoaa hyvät
edellytykset tuulivoiman
hyödyntämiselle.
Aurinkovoiman osuus puolestaan kasvaa
edelleen, kun uudet teolliset hankkeet ja
energian varastointiratkaisut tekevät siitä entistä
kilpailukykyisemmän. Akkuteknologian kehitys ja sähkön
varastointimahdollisuudet tulevat ratkaisemaan monia
uusiutuvien energianlähteiden käyttöön liittyviä haasteita,
kuten tuotannon epätasaisuutta.
Tuulivoiman nousu Suomen sähköntuotannon
toiseksi suurimmaksi tuotantomuodoksi kuvastaa
paitsi teknologista edistystä myös pitkän aikavälin
strategista suunnittelua. Ilmastotavoitteet,
poliittinen
tuki, teknologinen kehitys ja suotuisat olosuhteet ovat
yhdessä luoneet pohjan tälle kasvulle. Samaan aikaan
aurinkovoiman esiinmarssi täydentää uusiutuvien
energianlähteiden kasvavaa roolia. Näiden
muutosten myötä Suomi ottaa merkittäviä askelia kohti
hiilineutraalia energiantuotantoa, mikä hyödyttää paitsi
ympäristöä myös kansantaloutta.
Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay
