Energialähteet ja polttoaineet (Tuulivoima)
Tuulivoima
Suomen Hyötytuulen uusi tutkimus tuulivoiman aluetalousvaikutuksista
Suomen Hyötytuuli on teettänyt mittavan tuulivoiman aluetaloustutkimuksen, joka perustuu yhtiön tuulivoimatuotannosta kerättyyn tietoon sekä kehityksessä ja rakenteilla olevien
hankkeiden ennusteisiin.
KYSEESSÄ ON ensimmäinen kotimainen selvitys, joka hyödyntää
tässä mittakaavassa tuulivoimatuotannon todellista
dataa osana arviointia. Tutkimuksessa huomioidun tuotantotehon
vaikutus bruttokansantuotteeseen arviointijakson aikana
on 3,8 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus tuulivoiman kotimaisessa
arvoketjussa yli 16 000 henkilötyövuotta. Tulokset
vahvistavat käsitystä tuulivoiman merkittävästä talousvaikutuksesta
kansallisesti ja alueellisesti.
Suomen Hyötytuuli Oy:n tilaaman tutkimuksen tavoitteena
oli selvittää yhtiön tuulipuistojen ja tuulivoimahankkeiden suoria
ja välillisiä talousvaikutuksia tuulivoiman elinkaaren eri vaiheissa.
Yhtiön tuulipuistot ja tuulivoimahankkeet sijoittuvat Pohjois-
Pohjanmaalle ja sen lähialueille sekä Satakuntaan. Pyrkimyksenä
oli myös syventää käsitystä tuulivoimatuotannon
vaikutusten laajuudesta alueellisesti ja kansallisesti. Tutkimus
perustuu panos-/tuotosmalliin (EEMRIO) ja sen toteutti taloudellisten
vaikutusten mallintamisen asiantuntijayritys Alarauho
Oy.
Tutkimuksen mukaan Suomen Hyötytuulen tuulivoimahankkeet
ja -tuotanto luovat neljänkymmenen vuoden arviointijakson
aikana liikevaihtoa 5,6 miljardia euroa ja arvonlisäystä
3,5 miljardia euroa. Investointeja syntyy 1,8 miljardin euron
edestä. Vaikutus bruttokansantuotteeseen on 3,8 miljardia
euroa, ja työvoiman kysyntää muodostuu yli 16 000 henkilötyövuotta.
Verokertymä on suuruudeltaan noin 1,3 miljardia
euroa ja koostuu kiinteistöveroista, kunnallisveroista, yhteisöveroista,
tuloveroista, tuote- ja tuotantoveroista sekä arvonlisäveroista.
Tuulivoimahankkeet saavat aikaan positiivisen talouden
kierteen ja taloudellisia vaikutuksia muodostuu useille eri toimialoille
ja alueille Suomessa, toteaa Alarauho Oy:n toimitusjohtaja
Joonas Hokkanen.
Tuulivoiman talousvaikutuksista puhuttaessa kiinteistöverojen
merkitys usein korostuu. Tutkimus kuitenkin osoitti, että tuulivoimatuotannon
arvoketjussa muodostuu merkittäviä aluetaloudellisia
vaikutuksia eri elinkaaren vaiheissa, erityisesti
rakentamis- ja tuotantovaiheessa. Talousvaikutusten tunnistaminen
ja ymmärtäminen on tärkeää vastuullisuuden näkökulmasta.
Tieto on arvokasta nykyisten ja potentiaalisten tuulivoima-
alueiden sidosryhmille ja päättäjille. Suomalaisena
yhtiönä meille on tärkeää vahvistaa tuulivoiman kotimaisuusastetta, sanoo Suomen Hyötytuuli Oy:n vastuullisuuspäällikkö
Paula Mäkeläinen.
Tutkimus selvitti tuulivoimatuotannon ja -hankkeiden aiheuttamaa
kokonaisliikevaihtoa, arvonlisäystä, verokertymää,
investointien suuruutta sekä vaikutusta työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen.
Laskelmissa on huomioitu sekä suorat
taloudelliset vaikutukset että tuulivoimasta muille toimialoille
aiheutumat kerrannaisvaikutukset ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset,
kuten kasvaneista palkansaajakorvauksista syntyvä
uuden kulutuksen tyydyttämiseksi tarvittava uusi taloudellinen
toiminta.
Tutkimus kattaa Suomen Hyötytuulen tuulivoimatuotannon
ja -kehityksen kokonaisuudessaan. Tuulivoimatuotannossa ja
rakennusvaiheessa olevien tuulipuistojen osalta tutkimus hyödynsi
toteutuneita ja varmistettuja tulevia vaikutuksia, ja kehitysvaiheessa
olevien tuulivoimahankkeiden osalta tutkimus
perustui hankekehityksen laskelmiin. Tarkastelun kohteena oli
ajanjakso 2003–2063.
Tutkimuksen kohteena oleva tuulivoimatuotanto
ja -kehitys (vuoden 2023 tilanteen mukaan)
- Tuotannossa olevat tuulipuistot, 219,6 MW: Annankangas
(Raahe), Jokela (Kalajoki), Kuljunniemi (Raahe),
Nikkarinkaarto (Raahe), Polusjärvi (Pyhäjoki), Reposaari
(Pori), Tahkoluoto (Pori) (Tahkoluodon laajennushanke ei ole
arvioinnissa mukana)
- Rakenteilla olevat tuulivoimahankkeet, 421,4 MW: Alajoki-
Peuralinna (Perho & Kyyjärvi), Siikajoki (Siikajoki),
Oosinselkä (Pori & Eurajoki)
- Hankekehityksessä olevat tuulivoimahankkeet, 319,7
MW: Pesola (Soini), Kokkoneva (Perho), Nikkarinkaarron
laajennus (Raahe), Korpi-Matti (Merikarvia)
Lisätietoja: Projektipäälliikö Panu Piirtola
panu.piirtola@hyotytuuli.fi
Teksti ja kuva: Suomen Hyötytuuli ry