Energian tuotanto, jakelu ja varastointi (Akkuvoimalaitokset, akkuvarastot, Kaukolämpö- ja kaukojäähdytyslaitokset, Lämpökeskukset ja -laitokset, Lämpöpumppulaitokset)

Energian varastointi Suomessa

Kehitystä ja uusia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin

Kuva: Shutterstock

Energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti osana energiamurrosta, kun fossiilisista polttoaineista pyritään siirtymään kohti hiilineutraaleja ratkaisuja. Teollisuuden ja energian ammattilaisille energian varastointi tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa energiankäyttöä, pienentää energiakustannuksia sekä varmistaa energian saantia myös kulutuspiikkien aikana. Suomessa kehitetään tällä hetkellä monia innovatiivisia ratkaisuja, jotka voivat tarjota uusia vaihtoehtoja niin sähkön kuin lämmönkin varastointiin.

Sähkön varastointi: akkuteknologia ja uudet ratkaisut

Sähkön varastoinnissa akut ovat olleet keskeinen teknologia erityisesti pienemmissä ja lyhytaikaisissa varastointitarpeissa. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti, mutta haasteena ovat yhä korkeat kustannukset ja rajallinen kapasiteetti, jotka rajoittavat laajempaa käyttöä teollisuuden suurissa sovelluksissa. Suomessa esimerkiksi Fortum on panostanut merkittävästi litiumioniakkujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön, mikä auttaa akkujen kustannusten ja saatavuuden parantamisessa.

Toinen sähkövarastoinnin ratkaisu Suomessa on Redoxvirtausakku, jota kehitetään VTT:n toimesta. Tämä tekniikka tarjoaa mahdollisuuden varastoida suuria määriä sähköä pitkiä aikoja. Redox-virtausakkujen etuna on niiden hyvä skaalautuvuus ja pitkä elinkaari, mutta teknologia on edelleen kalliimpaa ja vaatii lisäkehitystä ennen kuin se on laajassa käytössä.

Myös vety on nousemassa esiin sähkön varastoinnissa, erityisesti Suomessa suunnitellaan uusia investointeja vedyn tuotantoon ja varastointiin. Vetyä voidaan tuottaa uusiutuvalla energialla, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, ja varastoida pitkiksi ajoiksi. Gasgrid Finland ja Helen ovat esimerkiksi käynnistäneet hankkeita vedyn infrastruktuurin kehittämiseksi.

”Energian varastointi on avainasemassa tulevaisuuden energiajärjestelmässä.

Lämmön varastointi: käytännön ratkaisuja teollisuudelle

Lämmön varastoinnin osalta Suomen energiayhtiöt ja teollisuusyritykset ovat ottaneet käyttöön monia edistyksellisiä ratkaisuja. Energian tarve lämmitykseen on merkittävä, ja lämmön varastointi on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi optimoida energiankäyttöä erityisesti kaukolämpöverkostoissa.

Helen on energiayhtiö, joka hyödyntää suurikapasiteettisia lämpövarastoja Helsingissä. Helenin käytössä oleva Mustikkamaan lämpövarasto mahdollistaa kaukolämpöveden varastoinnin suuriin maan alla oleviin säiliöihin, jolloin ylimääräinen lämpöenergia saadaan talteen ja käytettäväksi myöhemmin. Tämä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja auttaa myös tasapainottamaan lämmön tarjontaa ja kysyntää.

Toinen kiinnostava lämmön varastoinnin ratkaisu on Alvan (ent. Jyväskylän Energia Oy) kehittämä lämpöakkujärjestelmä, joka käyttää suuria vesialtaita energian varastoimiseen. Lämmön varastointi veteen on kustannustehokas ja helppo tapa tasoittaa lämpöenergian kysyntäpiikkejä. Tämä ratkaisu on erityisen käyttökelpoinen kaukolämpöjärjestelmissä, joissa voidaan hyödyntää alhaisia lämpötiloja varastointiin.

Uusiutuvan energian integrointi varastointiratkaisuihin

Koska uusiutuvat energialähteet, kuten tuuli ja aurinko, ovat epätasaisia tuotannoltaan, niiden integrointi energiavarastoinnin kanssa on olennainen osa kestävää energiajärjestelmää. Suomessa rakennetaan suuria tuulivoimakapasiteetteja, mikä lisää painetta kehittää varastointiratkaisuja, jotka pystyvät hyödyntämään näiden energialähteiden tuottoa myös silloin, kun tuulisuus ja aurinkoisuus ovat huipussaan.

Esimerkiksi P2X Solutions -yritys kehittää vetytalouteen perustuvaa ratkaisua, jossa sähköä muunnetaan vedeksi ja varastoidaan vedyksi. Tämä mahdollistaa energian pitkäaikaisen varastoinnin ja on tärkeää esimerkiksi silloin, kun halutaan käyttää tuulivoimaa tasaisesti ympäri vuoden.

Tulevaisuuden näkymät ja haasteet

Energian varastoinnissa on Suomessa vielä useita haasteita, mutta kehitystyö etenee nopeasti. Erityisesti suuremmat ja pitkäaikaisemmat varastointiratkaisut kaipaavat vielä lisää tutkimusta ja investointeja, mutta potentiaalia on. VTT ja Aalto-yliopiston tekemät tutkimukset osoittavat, että Suomella on hyvät edellytykset kehittää uusia varastointiratkaisuja muun muassa edistyneen materiaalitieteen ja energiatekniikan ansiosta.

Energian varastoinnin kehittyminen avaa mahdollisuuksia myös teollisuudelle. Yritykset voivat hyödyntää varastointiratkaisuja esimerkiksi energiakustannusten hallintaan ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Teollisuuden toimijoiden kiinnostus energian varastointiin on kasvanut, sillä se mahdollistaa oman energiankulutuksen optimoinnin ja riippumattomuuden ulkoisista energiantuottajista.

”Energian varastoinnissa on Suomessa vielä useita haasteita, mutta kehitystyö etenee nopeasti.

Energian varastointi on avainasemassa tulevaisuuden energiajärjestelmässä ja Suomessa on otettu merkittäviä askelia niin sähkön kuin lämmön varastoinnin kehittämisessä. Innovatiiviset ratkaisut, kuten vetyvarastointi, Redox-virtausakut ja lämpövarastot, tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä energiayhtiöille että teollisuudelle. Suomessa tapahtuva kehitys osoittaa, että monilla teollisuuden ja energiasektorin toimijoilla on potentiaalia johtaa energia-alan muutosta kohti kestävää tulevaisuutta.

Lähivuosina energian varastointiratkaisut tulevat todennäköisesti olemaan entistä tärkeämpi osa Suomen energiajärjestelmää.

Teksti: Petri Charpentier

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje