Seuraa Enertec
Vetyvoimainen Suomi tulee, oletko valmis?
Suomesta halutaan maailman houkuttelevin vetytalousmaa. Gasgridin huhtikuisessa seminaarissa puhuttiin vetyvoimaisuudesta ja vihreän siirtymän tulevaisuudesta
”Vihreän siirtymän hankkeita on tällä hetkellä vireillä 260 miljardin euron edestä. Yksin vetykehityksen hankekanta 20 miljardia”, kertoo johtaja Sara Kärki Gasgrid Oy:stä. ”Vetyhankkeiden määrä on viisinkertaistunut vuoden sisällä”, kertoo Kärki. Gasgrid on mukana kolmessa vetyinfrastruktuurin kehityshankkeessa. Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -hankkeessa suunnitellaan Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan rakennettavaa vetyinfrastruktuuria; Nordic Hydrogen Route -hankkeessa selvitetään Suomen ja Ruotsin välistä vetyinfrastruktuuria Perämeren rannikolle; Baltic Sea Hydrogen Collector -hankkeessa selvitetään merenalaista vetyinfrastruktuuria, jolla yhdistetään Suomi ja Ruotsi Keski-Eurooppaan. Näitä hankkeita Gasgrid edistää yhdessä kahdeksan muun Itämeren alueella toimivan kaasunsiirtojärjestelmän operaattorin sekä kahden teollisuusyrityksen kanssa. Mandaatin kansallisen rajat ylittävän vedyn siirtoverkon rakentamiseen ja vetytalouden kehittämiseen Gasgrid on saanut Suomen valtiolta. Kolmikolle kärkihankkeen statusHuhtikuussa nämä kehityshankkeet saivat Euroopan Parlamentin ja Eurooppa-neuvoston hyväksynnän PCI-statukselleen (Project of Common Interest). Statuksen saaminen tarkoittaa sitä, että EU katsoo näiden kolmen Itämeren alueen vetyinfrahankkeen olevan keskeisiä Euroopan energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle ja siksi hankkeille voi nyt hakea EU-tukea ja saada nopeutetun luvitusprosessin. ”Mahtava saavutus meille ja koko Itämeren alueelle,” toteaa Kärki. Suomen hallituksen vuonna 2023 tekemän periaatepäätöksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10% EU:n puhtaasta vedystä. Gasgrid tukee periaatepäätöksen toteutumista kansallisilla vetyhankkeillaan. Vetyverkko 2030Tähtäimessä on toimijoiden tarpeita vastaavan Suomen vetyverkon suunnittelu ja toteutus. Konkreettista reittisuunnittelua tehdään koko ajan, keskusteluissa mm. kuntien ja maakuntien kanssa. Mutta milloin vetyverkko sitten on valmis? ”Tavoitteena on, että vuonna 2030 infra ja markkina ovat olemassa”, toteaa Kärki ja myöntää, että aikataulu on äärimmäisen haastava. Tämänhetkisen roadmapin mukaan investointipäätöstä odotellaan 2026 ja rakentaminen voisi alkaa seuraavana vuonna. Heli Virkki, yksikön päällikkö, Gasgrid, muistuttaa alueellisen yhteistyön tärkeydestä. ”Yksin tätä ei tehdä, vaan alueet ja teolliset toimijat tarvitaan mukaan suunnitteluun”, Virkki toteaa. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että alueet pystyvät tunnistamaan sen itselle parhaan tavan liittyä vetyverkkoon. ”Vetyhankkeiden määrä on viisinkertaistunut vuoden sisällä.
Vety vasta verrytteleeABB:n johtaja Simo Säynevirta on myös Suomen Vetyklusterin puheenjohtaja. Hänen mukaansa puhtaan siirtymän ja vedyn mahdollisuuksia on vasta hipaistu. ”Peli on vasta ihan alussa.” ”Meillä on maailmanmitassa ihan kärjessä oleva kyvykkyys ja Ruotsin jälkeen Euroopan halvin sähkö”, hän toteaa. Säynevirran mukaan kotimaisessa vetytaloudessa on erinomainen potentiaali, osaaminen, strategiat nyt vain täytyy päästä toteutukseen. ”Vetyinfra pitää saada valmiiksi, sillä moni investori on odottavalla kannalla”, hän katsoo. Miljoonan tonnin LNG-terminaaliSeminaarissa kuultiin myös kuulumisia Inkoon LNG-terminaalista. Toimitusjohtaja Satu Mattila Gasgrid Floating LNG Terminal Finlandista kertoo, että Inkoon LNG-terminaalin viime vuosi oli sangen menestyksekäs – varauskirjat ovat täynnä ja kaikki toiminnot ovat sujuneet suunnitelmien mukaisesti. ”Vuonna 2023 LNG:tä tuotiin terminaaliin miljoona tonnia, 18 laivan voimin”, Mattila kertoo. Kokonaisenergiamäärä oli 14,4 TWh, jolla hoitaisi 720 0000 omakotitalon lämmityksen. ”Tänä vuonna toimintaa kehitetään lisää”, lupaa Mattila. Balticconnector korjattu!Seminaarissa kerrattiin myös Itämeren dramaattisia hetkiä lokakuulta, kun Balticconnector-kaasuputkeen syntyi vakava vaurio. Kaikeksi onneksi Balticconnector-meriputken korjaus on valmistunut suunnitelmien mukaisesti (toim. huom: putki otettiin käyttöön 22.4.). Prosessiin kuului putken tiiveyden sekä kestävyyden koestaminen vesipainekokeella: meriputki huuhdeltiin ensin puhdistetulla vedellä, huuhtelun jälkeen putki tyhjennettiin, ja putken geometria tarkastettiin sisäpuolisesti. Tarkastuksen jälkeen putki kuivattiin, ja täytettiin kaasulla. Vaikka Balticconnector oli kuukausia sivussa, Suomen kaasujärjestelmän tilanne pysyi vakaana. Kaasun saannin edellytykset siirtokapasiteetin ja vaihtoehtoisten hankintakanavien kapasiteettien puolesta saatiin turvattua. Markkinatoimijoita ohjeistettiin varmistamaan tarvitsemansa kaasun saanti tilaamalla kaasu Inkoon tai Haminan LNG-terminaaliin, kunnes Balticconnector on taas toiminnassa. Kovan luokan korjausoperaatioJohtaja Janne Grönlund Gasgridiltä toteaa, että putken vaurioituminen oli ”äärimmäisen poikkeuksellinen tapahtuma”, ja putken korjaaminen puolestaan vaati maailmanluokan kalustoa ja osaamista. Grönlundin mukaan markkina on ollut myrskyisä muutenkin: viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut enemmän muutoksia kuin olisi ikinä arvannut. ”Yhtiönä, toimialana ja yhteiskuntana olemme kuitenkin onnistuneet muutoksessa ja osoittaneet kykyä sopeutua ja mukautua.” Muutos on päivän sana myös jatkossa: Gasgrid arvioi uusiutuvien, puhtaiden kaasujen (mm. biokaasu, synteettinen metaani, vety) tuotanto- ja syöttökapasiteetin kymmenkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. ”Tämä on varovainen arvio”, Mattila lisää. Teksti: Sami J. Anteroinen Mitä mieltä olit artikkelista?    
Seuraa EnertecEnertec uutiskirje |
LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
|
Seuraa Enertec