Puhtaasti parempi

Kriisistä toiseen tarpova Petteri Orpon (kok) hallitus pyrkii sovittamaan yhteen energia- ja ilmastokysymysten eri tavoitteita – kieli keskellä suuta. Hallitus haluaa vahvistaa Suomea puhtaan siirtymän investointien kohteena, pitää energianhinnat kansalaisille kohtuullisina, kehittää päästöttömään tuotantoon perustuvaa vientiä ja jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, johon edelliset perustuvat. Yllä olevassa litaniassa suurin yllätys lienee ”vihreän siirtymän” muuttuminen ”puhtaaksi siirtymäksi”, koska yksi hallituspuolue on allerginen kaikelle vihreälle.

Hallituksen työpöydällä on myös uuden energia- ja ilmastostrategian laatiminen. Tavoitteena on mahdollistaa investointien jatkuminen ja taittaa nielujen heikkenemisen synnyttämä päästövelka vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi Orpon hallitus näyttää vihreää valoa ydinvoiman lisärakentamiselle ja sitoutuu tekemään myönteiset periaatepäätökset kriteerit täyttäville hankkeille. Lisäydinvoima palvelee asetettua tavoitetta kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto kotimaassa lähivuosina, kun hallituksen asettama tavoite ydinenergialain päivityksestä 2026 mennessä toteutuu. Uuden lain tavoitteena on mahdollistaa pienempien ja modulaaristen reaktoreiden rakentaminen tyyppihyväksyntään perustuvalla menettelyllä.

Viime talven sotasankarille – eli tuulivoimalle – sen sijaan kaavaillaan lisäsääntelyä, joka aiheuttaa matalaa murinaa kentällä. Maalaisjärjellä ajatellen tuulivoimahankkeita ei pidä jarruttaa, vaan kiihdyttää. Epätietoisuus on aina myrkkyä markkinoilla, joten mahdolliset uudet pelisäännöt tulee saada nopeasti linjattua, jotta rakentaminen ei pysähdy. Ainakin rakenteilla tai kehitteillä olevat hankkeet pitää voida toteuttaa nyt voimassa olevilla pelisäännöillä.

Puhtaan energian rakentamisen keskeinen pullonkaula on hidas luvitus. Kirsikkana kakussa on prosessiin kytkeytyvä moninkertainen valitusoikeus. Hallitusohjelmassa ainakin maalaillaan sujuvampaa luvitusta ja skarpimpaa oikeusvarmuutta läpi prosessin. Lisäksi hallitus vakuuttaa haluaan kehittää ja ylläpitää investointiedellytyksiä puhtaan energian tuotantoon ja sitä hyödyntävään teollisuuteen. Erikseen ohjelmassa nostetaan esiin energian varastointi, kehittyvä vetytalous ja puhdasta taloutta palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta.

Toinen sotatalvi on tulossa. Tulevan lämmityskauden toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyy avoimia kysymyksiä, mutta kakkostalvi sujunee kuitenkin paremmin kuin ensimmäinen ja kolmostalvi sitten jo vanhalla rutiinilla.

Pakon edessä suoritettu äkki- ja ajolähtö uuteen energiamaailmaan on silti enemmän siunaus kuin kirous. Esimerkiksi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on todennut, että Suomella on mahdollisuus tehdä vihreästä siirtymästä todellinen teollinen menestystarina. Ruususen mukaan Suomella on nyt tuhannen taalan paikka luoda uutta teollisuutta, jolla ratkotaan maailman päästöongelmia.

Totta onkin, että esimerkiksi akkuteollisuudella ja puhtaalla teräksellä on iso vientipotentiaali. Myös vihreästä vedystä tehdyt jalosteet kuten synteettiset polttoaineet meri- ja lentoliikenteeseen sekä fossiilittomat lannoitteet ovat kasvavaa teollisuutta, jolla kysyntää riittää.

Uudenlainen teollistuminen tarvitsee toki hurjan määrän sähköä. Fingridin arvion mukaan teollisuuden investointien tuloksena Suomen sähkönkulutus voi kasvaa tällä vuosikymmenellä jopa 50 prosenttia.

Päästötön, edullinen ja varma sähkö voi olla Suomen käyntikortti moneen salonkiin ja savottaan. Tämän vuosikymmenen aikana sähkön tuotannon merkittävä kasvu voidaan toteuttaa kilpailukyvyltään erinomaisella maatuulivoimalla. Sitä on tulossa ja paljon, jos sähkön kysyntää vain riittää, huomauttaa Ruusunen.

Kunhan nyt vaan ei ammuta itseä jalkaan luvituspuolella.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje