Energialähteet ja polttoaineet (Tuulivoima)
Tuulivoima

Tuulivoima kasvaa vauhdilla

KUVA: WPD WINDMANAGER SUOMI OY

Tuulivoima on kasvamassa lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoima on merkittävä osaratkaisu energiakriisiin ja tällä hetkellä edullisin sähköntuotantomuoto Suomessa. Tuotantokustannuksia ovat alentaneet teknologian kehitys ja voimaloiden käyttöiän piteneminen.

TUULIVOIMAN MERKITYS Suomen ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteille on merkittävä, sillä tuulivoima on lähes päästötöntä ja kansallisesti omavaraista. Tuulivoimalla on myös merkittävä rooli globaalin energiakriisin osaratkaisuna.

”Suomessa energiakriisin negatiiviset vaikutukset ovat olleet hieman vähäisemmät kuin monissa muissa Euroopan maissa, sillä meillä on investoitu huomattavasti viime vuosina uuteen tuulivoiman tuotantokapasiteettiin. Emme muutenkaan ole olleet yhtä riippuvaisia fossiilisesta sähköntuotannosta kuin Keski-Euroopassa ollaan”, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoimaa on rakennettu ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja energiakriisin ratkaisemiseksi. Samalla sähkönhinta laskee. Tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta oli viime vuonna 14,1 % Energiateollisuus ry:n mukaan. Tuulivoimaa tuotetaan eniten talvikuukausina, jolloin myös sähkönkysyntä on suurinta.

”Kymmenen vuotta sitten tuulivoimalla katettiin alle prosentti sähkönkulutuksesta. Julkaistujen investointipäätösten ja rakenteilla olevien tuulivoimahankkeiden perusteella tiedetään, että vuonna 2026 osuus on jo yli 30 %. Fingridin ennusteiden mukaan tuulivoima tulee olemaan vuonna 2026 tai 2027 Suomen suurin sähköntuotantomuoto Olkiluoto 3:n käyttöön ottamisesta huolimatta”, kertoo Mikkonen.

”Tuulivoimalla on merkittävä rooli globaalin energiakriisin osaratkaisuna.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että kymmenen vuotta sitten tuulivoimalla katettiin alle prosentti sähkönkulutuksesta. Julkaistujen investointipäätösten ja rakenteilla olevien tuulivoimahankkeiden perusteella tiedetään, että vuonna 2026 osuus on jo yli 30 %.
KUVA: AKI KOLEHMAINEN

Tuulivoimalla suuri rooli vedyn tuotannossa

Hiilineutraaliuden lisäksi tuulivoimalla voidaan tuottaa edullista sähköä teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin sekä power- to-x-teknologioihin kuten vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantoon.

Tuulisähköäkin voi varastoida akkuihin, mutta tuulivoimalla tuotettu vety on edullisempi tapa varastoida energiaa. Vedyn avulla voidaan tasata tuulivoiman tuotantohuippuja ja tasapainottaa sähköjärjestelmää sekä sähkön hinnanvaihteluja.

Vedyn tuotantoon tarvitaan edullista sähköä, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Tuotantokustannuksiltaan edullinen tuulivoima on keskeisessä roolissa ja kilpailuvaltti vihreän vedyn tuotannossa.

”Vedyn tuotantokustannusten alentamiseksi suunnitteilla on hankkeita, joissa vedyn tuotantolaitos sijoitetaan joko maa- tai merituulivoimalan yhteyteen. Tällainen on suunnitteilla esimerkiksi Kristiinankaupunkiin”, Mikkonen sanoo.

”Rakenteilla olevien uusien voimaloiden käyttöikä on 30–35 vuotta.

Tuulivoiman tuotantokustannukset laskeneet

Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat erittäin edulliset verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Tuotantokustannuksia ovat alentaneet nopea teknologian kehittyminen. Tällä hetkellä maatuulivoima on edullisin sähköntuotantomuoto Suomessa.

Tuotantokustannukset muodostuvat investointi- sekä käyttöja ylläpitokustannuksista, joiden suuruus ja jakautuminen on hankekohtaista.

”Karkeasti arvioituna tällä hetkellä rakennettavissa voimaloissa käyttö- ja huoltokustannukset ovat lähes puolet kokonaiskustannuksista. Voimaloiden käyttöiän kasvaessa huoltokustannusten osuus kokonaispotista kasvaa”, Mikkonen arvioi.

Rakenteilla olevien uusien voimaloiden käyttöikä on 30–35 vuotta. Kymmenen vuotta sitten rakennettujen voimaloiden suunniteltu käyttöikä on 20 vuotta, joten muutos käyttöiässä on merkittävä ja investointi tuottaa energiaa aiempaa pidemmän ajan.

”Tuulivoimaloiden korkeus on kasvanut teknologisen kehityksen myötä, joten tuulivoimala pääsee kovempaan tuuleen kiinni. Roottorien lavat ovat aiempaa pidemmät, joten energiaa saadaan kerättyä suuremmalta alueelta ja tuotantomäärät ovat siten kasvaneet. Myös voimaloiden kestävyyttä on parannettu”, Mikkonen kertoo.

Tuotannon vaihteluita tasataan akustoilla

Pääosa tuulivoimasta tuotetaan Pohjanmaan maakunnissa, kun taas kulutusta on etenkin Etelä-Suomessa. Tuulivoimaloiden tasaisempi sijoittuminen eri puolille Suomea tasaisi tuulisähkön tuotantoa, sillä tuuliolosuhteet vaihtelevat maan eri osissa. Näin kantaverkko kuormittuisi vähemmän.

Tuulivoiman tuotantoon ja siirtämiseen liittyy edelleen teknisiä haasteita. Tuulivoimalaa liitettäessä kantaverkkoon haasteita ilmenee siirtokapasiteetissa ja joustotarpeessa.

”Fingrid työskentelee tällä hetkellä asian eteen aktiivisesti. Kantaverkon siirtokapasiteetin vahvistamiseen kehitetään uusia teknisiä ratkaisuja, verkkoa vahvistetaan ja uusia verkkoyhteyksiä rakennetaan”, kertoo Mikkonen.

Kehittyneen akkuteknologian avulla voidaan tasapainottaa sähköjärjestelmää. Tällä hetkellä tuulipuistojen yhteyteen asennettuja akkuja käytetään nopeaan taajuussäätöön, eli akuista syötetään sähköä verkkoon silloin, kun verkon taajuus muutoin laskisi.

Tulevaisuudessa tuulivoimalan yhteyteen asennettu akusto voisi esimerkiksi varastoida sähköä silloin, kun tuotanto on verkkoliittymän kapasiteettia suurempi tai kulutus on vähäistä ja luovuttaa sähköä tuotannon ollessa vähäistä.

KUVA: WPD WINDMANAGER SUOMI OY

Jäätävissä olosuhteissa tuotanto vähenee

Suomen sääolosuhteissa jäätäminen tuo haasteita tuotantoon. Roottorien lapoihin kertyvä jää muuttaa lavan ominaisuuksia, jolloin tuotanto voi jäädä ennustettua pienemmäksi. Jäätäminen kuormittaa voimalaa ja kuluttaa komponentteja.

”Jäätäminen on tänä vuonna ollut tapetilla, sillä syksyllä 2022 jäätämistilanne oli voimakkaampi kuin pariin kymmeneen vuoteen. Tämän talven kaltaisia poikkeusolosuhteita on vaikea ennakoida. Voimalan rakennuttaja, valmistaja ja jäänestoa tarjoava yritys voivat suunnitella voimalaan sopivan ratkaisun ennen rakentamisvaihetta”, Mikkonen sanoo.

”Eri vaiheissa olevia maatuulivoimahankkeita oli viime vuoden lopulla 333 kappaletta.

Jäätämistä voidaan hallita lapalämmityksellä, joka estää jään kertymistä ja jonka avulla jää voidaan sulattaa. Jäätäminen voidaan myös tunnistaa teknisten ratkaisujen avulla ja pysäyttää voimala tarvittaessa.

Runsaasti tuulivoimahankkeita vireillä

Maa-alueiden soveltuvuutta tuulivoiman tuotantoon kartoitetaan tällä hetkellä vilkkaasti, ja tuulivoima-alueiden kaavoitus on aktiivista. Seuraavien kolmen vuoden aikana rakennettavasta tuulivoimasta 74 % sijoittuu Pohjanmaan maakuntiin.

KUVA: WPD WINDMANAGER SUOMI OY

Eri vaiheissa olevia maatuulivoimahankkeita oli viime vuoden lopulla 333 kappaletta. Eniten hankkeita oli esisuunnitteluvaiheessa. Rakenteilla oli 27 hanketta. Vuoden 2025 loppuun mennessä uutta tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä julkaistujen investointipäätösten mukaan yli 3 000 megawattia.

”Pohjois-Pohjanmaalle on rakennettu 41 % Suomen tämän hetkisestä tuulivoimakapasiteetista. Tuulivoimatoimijat etsivät sopivia paikkoja maantieteellisesti laajemmalta alueelta kuten Keski- ja Itä-Suomesta sekä Lapin itäosista”, sanoo Mikkonen.

Itä-Suomessa tuulivoimalahankkeiden yhteensovittaminen puolustusvoimien kanssa tuo alalle haasteita, sillä tuulivoimalat saattavat häiritä puolustusvoimien aluevalvontasensoreita. Puolustusvoimien toiminnan ja tuulivoiman tuotannon yhteensovittamiseen pyritään kehittämään ratkaisuja.

Hyvät puolet ja haasteet kuntatasolla

Tuulivoimainvestoinnit ovat miljardiluokan hankkeita, jotka tuovat kuntiin elinvoimaisuutta, työpaikkoja, kiinteistöverotuloja ja maavuokratuloja elinkaarensa aikana. Tuulivoimaloiden rakentaminen saattaa herättää paikallisessa väestössä kuitenkin myös epäluuloa ja vastustusta.

”Tuulivoimahankkeet ovat suuria kokonaisuuksia, ja tuulivoima on yhä edelleen monilla paikkakunnilla iso ja vieras asia. On selvää, että muutos herättää keskustelua ja synnyttää erilaisia mielipiteitä. Prosessin aikana voi syntyä helposti myös väärinkäsityksiä”, Mikkonen pohtii.

Huolta herättävät muun muassa muutokset maisemassa ja äänimaisemassa. Myös vaikutukset luonnonvaraisiin eläimiin ja eri elinkeinoihin saattavat pohdituttaa paikallisia. Kaavoitusvaiheessa selvitetään tarkkaan, millaisia vaikutuksia tuulipuistolla on eläimiin, elinkeinoihin ja maisemaan.

”Ratkaisuna näen avoimen vuorovaikutuksen paikallisten asukkaiden, kesäasukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuulemistilaisuuksissa olisi hyvä pohtia mihin voimalat sopisivat ja onko joitain alueita, joihin ne eivät missään tapauksessa sovi”, sanoo Mikkonen.

Tuulipuistoa suunniteltaessa on huomioitava muu maankäyttö alueella. Tuulipuiston vaikutukset matkailualalle ja porotalouteen sekä merituulen osalta kalastukseen ovat suurimpia yhteensovittamista vaativia haasteita. Maanrakennusalalle tuulipuisto tuo myönteisiä vaikutuksia.

”Rakennustöissä suositaan pääsääntöisesti paikallisten ja lähialueilla toimivien yrittäjien palveluja”, Mikkonen lisää.

KUVA: AKI KOLEHMAINEN

Ympäristövaikutukset selvitettävä

Tuulivoimaloilla on myös negatiivisia ympäristövaikutuksia, joten suunnitellulla rakennusalueella on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. YVA-menettelyn avulla haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään tai estetään.

Hankesuunnittelun aikana selvitetään muun muassa onko alueella uhanalaisia kasveja ja kuinka tuulivoimahanke vaikuttaisi luonnonvaraiseen eläimistöön. Vaikutuksia eläimistöön minimoidaan tuulivoimaloiden sijoittamisella sopiviin paikkoihin.

”Tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon on ratkottu myös teknisesti. Tuulipuisto voidaan varustaa esimerkiksi lintututkalla, joka havaitsee tietyntyyppisten lintujen lähestymisen ja pysäyttää voimalan”, kertoo Mikkonen.

”Tuulivoimatuotannon kasvaminen on tuonut energiantuotantoalalle uusia toimijoita.

Alalla on osaajapula

Aiemmin energiantuotannosta vastasivat pääasiassa kunnalliset energiayhtiöt ja suuret tuottajat. Tuulivoimatuotannon kasvaminen on tuonut energiantuotantoalalle uusia toimijoita.

Alalla on jatkuva osaajapula. Osaamista tarvitaan kaikkiin tuulivoimahankkeen vaiheisiin ja alihankintaketjuihin.

”Tarvetta on asentajille ja huoltohenkilökunnalle, hankesuunnittelun asiantuntijoille sekä verkkosuunnittelijoille niin kantaverkon kuin alueverkkojenkin kuin tuulipuiston sisäisen sähköverkon suunnittelun parissa. Pyrimme yhdistämään työnantajat ja työntekijät muun muassa välittämällä työpaikkailmoituksia oppilaitoksiin”, Mikkonen kertoo.

Teksti: Merja Maukonen

Lähteet: www.tuulivoimayhdistys.fi