Energiainfra ja uudet energiateknologiat
Energialähteet ja polttoaineet
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi

Suomi kehittyy sähköntuojasta sähkönviejäksi ja hiilineutraalin energiajärjestelmän mallimaaksi

Suomi saavuttaa sähköomavaraisuuden vuonna 2023, mutta matkaa hiilineutraaliin energiajärjestelmään on vielä paljon. Tavoitteen saavuttamiseksi on ensisijaisesti selätettävä energiakriisi ja sen lisäksi tehtävä viisaita päätöksiä liittyen muun muassa luvitusprosesseihin, Itä-Suomen tuulivoimarakentamiseen, vetystrategiaan ja energiaverkon kehitykseen.

SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄN ja -omavaraisuuden nykytila on kaukana vuodelle 2035 asetetusta tavoitetilasta, jossa lämmitys, liikenne ja teollisuus toimivat hiilineutraalisti ja oma energiantuotanto riittää kattamaan kansallisen sekä viennin energiantarpeen. Hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on sähkönkulutuksen ja -tuotannon hurja kasvu, ja sen luomiseen on löydettävä ratkaisut sekä myös sitouduttava niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Potentiaalia riittää ja kehitys on oikeansuuntaista.

Lyhyen aikavälin energiakuva sen sijaan on hyvin haastava Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin takia. Kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä peräänkuuluttaa käyttämään energiataisteluun kaikki mahdolliset keinot, sillä energiakriisistä on selvittävä kunnialla.

”Sähkön saatavuuden lisääminen tapahtuu kotimaisen energiatuotannon ja energiantuonnin avulla.

Heikkilä sisällyttää keinovalikoimaan uusiutuvan sähkön saatavuuden lisäämisen, sähkönkulutuksen pienentämisen kaikilla yhteiskuntasektoreilla sekä energiaverkkojen ja -markkinoiden toiminnan varmistamisen. Myös EU-komission aloitteita energiahintojen nousun rajoittamiseksi tai kompensoimiseksi seurataan Fingridillä kovasti.

Akuuttina tehtävänä energiakriisistä selviäminen

Fingrid on varoittanut mahdollisesta energiapulasta ja tarpeesta rajoittaa sähkön käyttöä tulevana talvena. Jokaisen suomalaisen ponnisteluja tarvitaan uhkien ehkäisyyn. ”Tärkeimmät keinot selvitä energiakriisistä ovat sähkön säästö ja sähkönkulutuksen ajoitus. Teollisuudessa on tähän suuri potentiaali, mutta myös kotitalouksissa voi vaikuttaa esimerkiksi lämmitystä säätämällä ja lataamalla sähköautot öisin. Se pienentää kulutushuippuja ja myös kokonaiskulutusta”, Heikkilä sanoo.

Sähkön saatavuuden lisääminen tapahtuu kotimaisen energiatuotannon ja energiantuonnin avulla. Suomi on riippuvainen tuontisähköstä, jota tuodaan Venäjän-kaupan katkettua enää pääosin Ruotsista. Asetelman takia pohjoismaisen sähkönsiirron toimivuus on erittäin tärkeää. ”Norjassa on keskusteltu sähkönviennin rajoittamisesta. Ratkaisu olisi hyvin vaarallinen, sillä se haittaisi Suomea ja koko Eurooppaa ja sataisi suoraan Putinin pussiin. Euroopassa tulee nyt hakea yhteisiä etuja ja ratkaisuja, joilla varmistetaan sähkön riittävyys energiakriisissä ja myös sähköjärjestelmän pitkän aikavälin kehitys Euroopassa”, Heikkilä sanoo.

Suomen selviämiseen tulevista talvista vaikuttaa paljon Olkiluoto 3, jonka tuotanto saavuttanee täyden 1 600 megawatin kapasiteetin talvella 2023. Ydinvoimala vähentää merkittävästi Suomen sähköntuontitarvetta ja mahdollistaa sähkönviennin erityisesti Viroon sekä Etelä-Ruotsiin.

Myös maakaasutilanne on kohtuullinen venäläisen tuonnin loppumisesta huolimatta. Balticconnector-siirtoputki syöttää maakaasua Virosta, ja lisäksi Inkoon satamaan jo tulevana talvena saapuva LNG-terminaalilaiva lisää selvästi nesteytetyn maakaasun saatavuutta.

Tuulivoiman lisärakentaminen ehtii Suomen avuksi jo tulevina talvina, sillä nykyiseen 4 300 megawatin tuulivoimakapasiteettiin odotetaan kasvua 700 megawattia vuoden 2022 loppuun mennessä ja noin 1 500 megawattia vuoden 2023 aikana. Tuulisella säällä hätää sähkön riittävyydestä ei Heikkilän mukaan ole.

”Suomen tuottamalle puhtaalle sähkölle on valtava kysyntä Euroopassa.

Toiveissa on myös sääherran suosiollinen avustus: Etelä- Norjan vesivarannot ovat niukat vähäisen sadannan takia, ja sateinen syksy toisi kaivattua helpotusta vesivoimatuotantoon. Leuto talvi puolestaan vähentäisi lämmitystarvetta ja leikkaisi kulutuspiikkejä. ”Kovana talvena sähkön huippukulutus on rajua ja kokonaiskulutuskin voi olla jopa tuhat megawattia korkeampi kuin leutoina talvina. Toivotaan leutoja talvia eteläiseen Suomeen, sillä Tampereen eteläpuolella kulutetaan 60 prosenttia Suomen sähköstä”, Heikkilä toteaa.

Sähköntuojasta omavaraiseksi sähkönviejäksi

Lähes 20 vuoden ympärivuorokautisen sähköntuonnin jälkeen Suomesta tulee viimein vuonna 2023 sähköomavarainen. Se ei tarkoita kuplaan sulkeutumista, vaan vuositasetta. ”Sähköomavarainen Suomi tuottaa sähköä vähintään yhtä paljon kuin se kuluttaa vuositasolla mitattuna. Kulutushuipuissa käytetään jatkossakin tuontisähköä, kun taas sähkön ylituotanto ohjataan vientiin.”

Fingridin neljästä tulevaisuusskenaariosta kolmessa Suomeen syntyy suuria määriä uutta sähköintensiivistä teollisuutta, minkä seurauksena hiilineutraali Suomi kuluttaa vuonna 2035 sähköä noin 120 terawattituntia vuodessa. Se on 45–50 prosenttia enemmän kuin nykyisin. Vaikka teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistäminen lisääkin rajusti sähkön käyttöä, Fingridillä nähdään sähkön käyttöpotentiaalia vielä paljon enemmän.

Suomella on paljon uusiutuvia resursseja uuden teollisuuden houkuttelemiseksi ja synnyttämiseksi, potentiaali on vain saatava käyttöön. ”Suomessa on suotuisa ympäristö datakeskuksille, akkutehtaille sekä vedyn ja vetyjalosteiden tuotannolle. On tärkeää onnistua houkuttelemaan tänne teollisuusinvestointeja, jotka tuottavat vähähiilisiä ratkaisuja suomalaisen ja ensisijaisesti vientiteollisuuden tarpeisiin. Hyvä uutinen tähän liittyen on esimerkiksi Microsoftin päätös rakentaa Suomeen suuria datakeskuksia”, Heikkilä sanoo

Suomen tuottamalle puhtaalle sähkölle on valtava kysyntä Euroopassa, esimerkiksi kroonisesti energia-alijäämäisessä Saksassa. Suomessa tuotettu uusiutuva sähkö on myös kilpailukyvyltään Euroopan kärkeä, mikä luo hyvät edellytykset uudelle teollisuudelle Suomessa ja menestyksekkäälle viennille.

Kilpailukykyistä vihreää sähköä

Tuulivoima on Suomen hiilineutraalin energiajärjestelmän ydin ja potentiaalisin energiamuoto. ”Tuulisähköpotentiaalia voi tarkastella vertaamalla Suomea pinta-alaltaan suunnilleen samankokoiseen Saksaan. Saksan asukastiheys on paljon suurempi, ja silti maassa on yli 60 000 megawattia tuulivoimakapasiteettia. Suomessa on potentiaalia lisätä tuulivoimatuotantoa valtavasti”, Heikkilä toteaa toivoen samalla, että vihreän energiantuotannon rakentamiseen suhtauduttaisiin suopeasti ja luvitusprosesseja nopeutettaisiin.

Fingrid varmistaa tuulivoiman edellyttämät sähkönsiirtovalmiudet vahvistamalla pohjois-eteläsuuntaista kantaverkkoa, jota pitkin pääosin pohjoisessa tuotettava tuulisähkö kulkee etelän sähkönkuluttajille. On tärkeää löytää pikaisesti ratkaisu myös Itä-Suomen tuulivoimapuistojen ja maanpuolustuksen yhteensovittamiseen. Tuulipuistot keskittyvät Pohjanmaalle, mutta niiden rakentaminen Itä-Suomeen mahdollistaisi erilaisten tuuliolojen hyödyntämisen, kansallisen kokonaiskapasiteetin kasvattamisen ja myös hankkeiden kannattavuuden kasvun.

Heikkilä pitää erittäin tärkeänä myös vetytalouden kehitystä sekä vetykaasuputken rakentamista sähkön kantaverkon rinnalle ja Perämeren kaarelle. Teollisen mittakaavan vetyvarastojen puute sen sijaan huolestuttaa Heikkilää. Ainoastaan varastointi- ja siirtoratkaisut yhdessä mahdollistavat kilpailukykyisen tuulisähköön mukautetun vedyntuotannon pohjoisessa ja vedyn jatkuvan saatavuuden etelään painottuvassa teollisuudessa.

”Tuulivoima on Suomen hiilineutraalin energiajärjestelmän ydin ja potentiaalisin energiamuoto.

Suomen tulevaisuuden energiapalettiin kuuluu myös aurinkosähkö, joka elää nousukautta. ”Fingridillä on tällä hetkellä aurinkovoiman kantaverkkoliittymäkyselyjä 27 000 megawattia. Määrästä päätelleen suomalainen aurinkovoima on kilpailukykyistä Euroopan mittakaavassa. Sääolosuhteiden sijaan ratkaiseva tekijä on saatavilla olevan rakennusalan määrä”, Heikkilä sanoo.

Heikkilän mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja venäläisen energiantuonnin loppuminen ei heikennä pitkällä aikavälillä Suomen tai Euroopan energiaomavaraisuus- tai hiilineutraaliuskehitystä. Iso osa maailman fossiilisista energialähteistä sijaitsee diktatuureissa tai heikon ihmisoikeustilanteen maissa, jollaisista EU tuskin enää haluaa olla riippuvainen. Sen sijaan energiakriisistä selvitään vahvistamalla Suomen ja Euroopan kilpailukykyä maailman mittakaavassa yleiseurooppalaisen kehittämisen kautta.

Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje