Viisautta visiointiin, kiitos!

Suomi – ja koko Eurooppa – varautuu kylmään talveen. Venäjän hyökkäyssota on käynnistänyt akuutin energiakriisin, joka nostaa hintoja ja heikentää energian saatavuutta. Kriisin ratkaisu edellyttää nopeita toimenpiteitä, mutta niitä tehtäessä on muistettava, että tehdyt investoinnit ovat pitkävaikutteisia. Mistä tietää, mitkä investoinnit ovat viisaita tiukassa tilanteessa?

Venäjän maakaasukortti on – lähes kirjaimellisesti – mustapekka. Puhdas energia voi kuitenkin siivittää vihreää kasvua, josta on mahdollista rakentaa Suomen taloudellisen menestyksen kivijalka. Energiateollisuus ry:n ja Afryn yhdessä tekemän tuoreen selvityksen mukaan onnistunut vihreä siirtymä vaatii nykyisellään vahvaa panostusta energiaverkkoihin.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä painottaa, että nykyisten ja tulevien energiahaasteiden ratkaisu vaatii hyvää verkkoinfraa. Pohjatyö on toki tehty ja se on tehty hyvin: investointeja on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen miljardin edestä. Nykyisellään kantaverkko, jakeluverkot ja kaukolämpöverkot ovat maailmanluokkaa.

Selvityksen mukaan kriittisimpiä kehityskohteita ovat sähkö- ja vetyverkot. Sähkön jakeluverkkojen valvontamenetelmien muutokset leikkasivat verkkoyhtiöiden tulosta. Hyytynyt kassavirta on vähentänyt investointeja verkkoihin, paljastaa Energiateollisuus ry:n jäsenilleen tekemä kysely. Kolmessa neljästä kyselyyn vastanneesta verkkoyhtiöstä investointivolyymi pienenee vuodesta 2021 vuosille 2022–2023.

Sodan tuulien lisäksi myös kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, kiihtyvä energiamurros sekä sähköistyvä yhteiskunta haastavat koko sähköjärjestelmää. Fingridillä onkin työn alla sähköjärjestelmävisio, joka sisältää neljä erilaista tulevaisuusskenaariota sähkön tuotannon ja kulutuksen kehittymisestä vuosille 2035 ja 2045.

Visiotyön tarkoituksena on tuoda laajemmin esille millaisia tarpeita, haasteita ja mahdollisuuksia energiamurros aiheuttaa sähkömarkkinoille, kantaverkolle ja sähköjärjestelmän tekniselle toimivuudelle.

Sähköjärjestelmävisio esittelee Suomen mahdollisuuksia kilpailla sähkön tuotanto- ja kulutushankkeista sekä tunnistaa ja nostaa keskusteluun haasteita ja mahdollisuuksia, joita hiilineutraaliin sähköjärjestelmään ja yhteiskuntaan siirtyminen tuo tullessaan.

Fingridin mukaan vahva ja luotettavasti toimiva sähkön kantaverkko mahdollistaa investoinnit niin sähköä käyttävään teollisuuteen kuin sähköntuotantoon. Siksi pitkän tähtäimen suunnittelussa tulee varautua korkeidenkin sähkön kulutuksen ja tuotannon potentiaalien toteutumiseen.

Työpöydällä olevat neljä skenaariota ovat nimeltään Sähköä tuotteiksi, Tuulella vetyä, Merellä tuulee sekä Voimaa läheltä.

Sähköä tuotteiksi -skenaariossa Suomi kehittyy sähköstä tehtyjen tuotteiden (P2X-tuotteiden) merkittäväksi viejämaaksi; Tuulella vetyä -skenaariossa Suomesta sukeutuu merkittävä vedyn vientimaa; Merellä tuulee -skenaariossa avaintekijänä on merituulivoiman voimakas kasvu; Voimaa läheltä -skenaariossa sähköä tuotetaan useista eri lähteistä (mm. maatuulivoima, perinteinen ydinvoima, SMR-ydinvoima, aurinkovoima).

Skenaariosta riippumatta lienee selvää, että uusiutuvan tuotannon kasvun myötä sähkön hinta ja tarjonta vaihtelevat jatkossa enemmän kuin tähän asti. Esimerkiksi tämän vuoden aikana tullaan investoimaan yksin tuulivoimaan 2,2 miljardia euroa, mikä vastaa yli viidennestä koko teollisuuden investoinneista.

Myös aurinkoenergiaan ollaan investoimassa yhä laajemmin, kun entisille turvesoille etsitään uutta käyttöä. Vaihtuva tuotanto haastaa kehittämään tapoja varastoida energiaa esimerkiksi vetynä, tai kuumana vetenä, kuten esimerkiksi Vantaalla ja Vaasan Vaskiluodossa. Varastointi edellyttää sähkönsiirtoverkoston lisäksi vetyverkostoa ja kehittyvää kaukolämpöverkostoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia tasapainottaa tuotannon vaihteluita.

Vihreä siirtymä sai ajolähdön – ja nyt pitää juosta.

Petri Charpentier

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje