Energiamarkkinat
Energiatehokkuus ja energiansäästö
Ympäristöteknologia

Vastuullisuus 360

Edelläkävijäyritykset panostavat nyt reiluun datatalouteen ja kiertotalouden innovaatioihin – tai selvittävät omaa luontojalanjälkeään, toteaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

VASTUULLISUUDEN UUSI aalto nousee niin energia-alalla kuin muillakin toimialoilla. Hiilijalanjäljen laskemisesta ja low carbon -innovaatioista edetään kohti eettisiä pohdintoja, inkluusiota ja demokratian vahvistamista. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen toteaa, että ”vastuullisuuden konsepti” on selvästi kehittynyt ja laajentunut viime aikoina.

”Tähän liittyy se, että yrityksiltä odotetaan koko ajan enemmän.” Someaikana yksi harkitsematon sana tai puolihuolimaton ele voi aiheuttaa maailmanlaajuiset tuoteboikotit ympäri maailmaa – tai monenmoista muunlaista harmia. Lisäksi kuluttaja-kansalainen on jo varsin allerginen viherpesulle tai näennäiselle vastuunkannolle ja liputtaa tällaiset toimijat nopeasti radalta.

”Verkostomainen valta on näyttänyt voimansa”, pohtii Katainen.

Sitra tutkii painavia vastuullisuusteemoja, kuten biodiversiteetti ja markkinat. Tällöin kysytään, miten markkinavoimat voivat ”tuottaa” lisää luontoa – ja ehkäistä samalla luontokatoa.

”Meillä on vanhastaan esimerkiksi suojelualueita, mutta pitäisi olla muutakin – erilaisia mekanismeja, jotka saavat yritykset toimimaan luonnon puolesta.”

”Vastuullisuuden uusi aalto nousee niin energia-alalla kuin muillakin toimialoilla.

Puntarissa luontoarvot

Katainen ottaa esimerkin päästökaupasta: samalla tavalla kuin vastuullinen päästöjen minimoija palkitaan, ”luontokauppajärjestelmässä” toimitaan samalla tavalla markkinaehtoisesti ja tähdätään luonnon kannalta positiiviseen lopputulokseen.

”Esimerkiksi S-ryhmä jo arvioi oman luontojalanjälkensä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tämän tapaiset toimenpiteet ovat nyt yleistymässä ja erittäin toivottavia”, Katainen toteaa.

Toinen iso vastuullisuusjärkäle tulevaisuustalossa on reilu datatalous. Kataisen mukaan ideana on rakentaa eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä, oikeudenmukaista datataloutta.

”Datan hyödyntäminen luo meille uudenlaista hyvinvointia ja kilpailukykyä – ja se reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan edut ovat tasapainossa”, Katainen kuvailee.

Datatalous hyvässä vauhdissa maailmalla

Näin reilu datatalous toimii: digitaalinen arkemme synnyttää dataa, jonka jalostaminen tiedoksi vaatii yrityksiltä osaamista ja resursseja. Samalla voidaan luoda kokonaan uusia ratkaisuja ja yritykset voivat dataan liittyvällä osaamisella vahvistaa omaa kilpailukykyään. Dataan liittyvää osaamista tarvitaan julkisen hallinnon eri aloilla, teollisuudessa, lainsäädännössä, mediassa

Datatalouden kyytiin kiipeämisessä ja sen tulevaisuuden rakentamisessa ei kuitenkaan ole aikaa hukattavana, Sitrassa uskotaan. Euroopalla on kovasti kirittävää kisassa, jonka kärjessä kiitävät Yhdysvallat ja Kiina.

”Datan hyödyntäminen vastuullisesti on noussut viimeisen viiden vuoden aikana vahvasti keskiöön”, toteaa Katainen.

EU:n digistrategia linjaa, että luomme Eurooppaan sokkelia tulevaisuuden menestyville digitaalisille palveluille ja vaikutamme datan sisämarkkinoiden syntyyn. Suomessa yksi otollinen digisavotta on terveysdatan turvallinen hyötykäyttö julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Sitra uskookin, että Suomella on rahkeita nousta reilun ja kestävän datatalouden kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi.

”Datan hyödyntäminen luo meille uudenlaista hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Kestävä kärki loistaa

Mutta mitkä sitten ovat suomalaisten yritysten vahvuuksia, jos palataan tarkastelemaan vastuullisuutta vähän laajemmin? Löytyykö täältä todella sellaista Sustainability360-osaamista, joka on vertaansa vailla? – Katainen vastaa, että ainakin maan vastuullisimpien yritysten ”kova kärki” on loistavalla tasolla – esimerkiksi tuoreella Corporate Knightsin koostamalta maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalta löytyvät Kesko, Neste, Metso Outotec ja Nordea.

”Mikä sitten on vastuullisuustilanne koko yrityskentällä, sitä en osaa sanoa.”

Kataisen mukaan tietyt asiat, kuten vastuu työntekijän hyvinvoinnista, ovat kuitenkin perinteisesti korkealla tasolla pohjoismaissa. Vastaavasti Pohjolassa tehdään hyviä vastuullisuusavauksia esimerkiksi kiertotalouden kehittämiseen liittyen:

”Suomessa yritykset ovat lähteneet ensimmäisten joukossa tekemään kiertotalouden malleja, joilla saadaan päästöjä alas ja ratkaistaan ilmastonmuutoksen kovia haasteita”, hän toteaa.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kertoo, että Suomessa yritykset ovat lähteneet ensimmäisten joukossa tekemään kiertotalouden malleja, joilla saadaan päästöjä alas ja ratkaistaan ilmastonmuutoksen kovia haasteita.

Tulevaisuuden bisnesankkuri

Kataisen omissa papereissa kiertotalouteen kietoutuvat rajut odotukset:

”Kiertotalous on se tulevaisuuden talousmalli, jonka mukaan markkinat toimivat”, hän toteaa ja huomauttaa, että emme voi enää toimia niin, että 90% raaka-aineista tulee neitseellisistä lähteistä – emme ainakaan niin kauan kuin planeettoja on vain yksi.

”Kiertotalous on markkinaehtoinen malli, josta olemme saaneet vasta pientä esimakua”, hän uskoo.

Myös ilmastonmuutoksen selättämisessä kiertotalous on keskeisellä sijalla.

”Olen aika innostunut ajattelutavasta, joka lähtee talouden uudistamisesta kestäväksi. Pienistä puroista tulee isoja ja kehitystä tapahtuu koko ajan”, Katainen summaa ja lisää, että taloudelliset kannustimet ja säätely ohjaavat meitä koko ajan terveempään suuntaan.

”Olen toiveikas muutoksen suhteen.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Sitran neljä ehdotusta syvässä energiakriisissä luovimiseen

VENÄJÄN KÄYNNISTÄMÄ hyökkäyssota Ukrainaa vastaan voi johtaa syvään energiakriisiin Suomessa ja Euroopassa, mikäli energian hinta nousee ennennäkemättömälle tasolle tai energian saatavuuteen tulee vakavia häiriöitä.

Maailman maat eivät kuitenkaan ole ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa energia kallistuu äkillisesti tai siitä tulee pulaa – 1970-luvun öljykriisin aikaiset energiansäästötalkoot ovat edelleen muistissa myös monella suomalaisella. Sitran uudessa Energiakriisin kynnyksellä -työpaperissa tehdään Suomelle neljä ehdotusta, joiden avulla syvään energiakriisiin voidaan varautua:

1. Nyt tarvitaan näkymä ja avointa keskustelua tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista – myös epämiellyttävistä. Varautumiseen panostettu aika ja resurssit maksavat itsensä takaisin kriisin hetkellä. Myönteistä on, että Suomessa varautuminen on verrattain hyvällä tasolla.

2. Suomen kannattaa panostaa energiansäästöön ja energiatehokkuuteen osana varautumista. Vakavassa energiakriisissä energiankulutusta täytyy sopeuttaa nopeasti, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia kannattaa edistää myös siinä tilanteessa, että vakavalta kriisiltä vältytään.

Energiaa säästämällä kansalaisilla on mahdollisuus osallistua talkoisiin ja auttaa Suomea irtautumaan Venäjän energiasta. Kotitalouksille energiansäästö on toki myös rahansäästöä.

3. Venäjän energian korvaava sähkön- ja lämmöntuotanto täytyy varmistaa pikaisesti, jotta haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi kestävän uusiutuvan energian rakentamisen nopeuttaminen ja öljy- ja kaasulämmityksestä irtaantuminen nykyistä ripeämmin.

4. Yhteisen tulevaisuutemme puolustaminen on yhä tärkeämpää. Ekologisen kestävyyskriisin ratkaisu edellyttää määrätietoisia toimia kohti ilmaston ja luonnon kannalta kestävää kiertotalousyhteiskuntaa. Esimerkiksi panostukset merituulivoimaan, polttoon perustumattoman kaukolämmön tuotantoon ja synteettisiin polttoaineisiin ovat samalla investointeja tulevaisuuteen.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Vihreä siirtymä ilman kriisiä?
Näinkin on joskus käynyt

SUURET SIIRTYMÄT energiataloudessa ovat olleet mahdollisia myös ilman kriisejä – ja joissakin tilanteissa merkittäviä muutoksia on saavutettu lyhyessäkin ajassa. Muutosta vauhdittavat tekijät vaihtelevat, mutta harjoitetulla politiikalla on ratkaiseva merkitys.

sama maa on voinut toteuttaa peräkkäisiäkin energiasiirtymiä: esim. Tanska siirtyi sähköntuotannossa ensin 1970-luvulla öljystä kivihiileen, sitten 2000-luvulla kivihiilestä tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan.

Ruotsi nosti ydinvoiman osuuden sähköntuotannosta kymmenessä vuodessa nollasta yli kolmannekseen – ja 15 vuodessa jo puoleen. Tuulivoiman osalta yksin viime vuonna Ruotsissa rakennettiin uutta kapasiteettia runsaat 2 100 megawattia (MW) – yli kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa.

Ranskassa ydinvoimalla tuotetun energian määrä viisinkertaistui yhdessä vuosikymmenessä.

Isossa-Britanniassa kivihiilen osuus sähköntuotannosta laski alle vuosikymmenessä yli 40 prosentista alle 2:een. Vuonna 2020 maa pärjäsi kokonaisen kuukauden ilman hiilivoimaa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882. Ratkaiseva syy on ollut maassa ilmastopäästöille asetettu lattiahinta.