Energiainfra ja uudet energiateknologiat (Hankkeet, projektit ja rahoitus)
Energialähteet ja polttoaineet (Tuulivoima)
Tuulivoima
Tuulivoima energiatransition keskiössä – pankkirahoittajan näkökulma
SEB:n rahoittama Gigawatti Oy:n Simo Sarvisuon tuulivoimapuisto, johon rakentuu 27 kappaletta 5,6 MW turbiineita. Kuva: Jarkko Finnilä, Carelin Oy
Energiasektorin transitio on kiihtynyt viimeisten parin vuoden aikana selvästi yli odotusten – ja samalla suunnitelmat ovat muuttuneet investoinneiksi. Tämä on vaatinut jopa pitkäaikaiselta energiasektorin rahoittajalta merkittävästi uuden oppimista ja analysointia. SEB on johtava pohjoismainen rahoituspalveluiden tarjoaja, joka on vahvasti mukana tukemassa osaltaan energiamurrosta.
Jouni Järviluoma vastaa SEB:n energiasektorin pankkitoiminnasta sekä teollisen mittakaavan leasing-ratkaisuista. Järviluoman mukaan pankkien tekemään ”perinteiseen” riskiarvioon on tullut lukuisia muuttujia lisää, joista ei-ainakaan-vähäisimpänä pankkeihin kohdistuvat paineet rahoituksen CO2-intensiteetistä.
”Pankin näkökulma energiatransitioon on kahtalainen: toisaalta pääomavaltaisen toimialan murros luo merkittäviä mahdollisuuksia, ja toisaalta on kriittistä ymmärtää olemassa olevaan taseeseen kohdistuvat riskit”, huomauttaa Järviluoma.
Jouni Järviluoma vastaa SEB:n energiasektorin pankkitoiminnasta sekä teollisen mittakaavan leasing-ratkaisuista.
Pankkien sektoripolitiikat luovat raamit rahoitukselle
Viime aikoina on julkisuudessa kuultu liikepankkien kannanottoja energiasektoriin liittyen. Näissä ns. sektoripolitiikoissa määritellään raamit sille, minkä tyyppisiä hankkeita rahoituslaitos voi energiasektorissa rahoittaa, kuvailee Järviluoma.
”Luonnollisesti ajureina näissä ovat Pariisin ilmastosopimuksen raamit, EU:n ilmastotavoitteet ja taksonomia sekä muu sääntely.”
Järviluoma muistuttaa, että rahoituslaitokset ovat luonnollisesti myös alttiina julkiselle mielipiteelle ja maineriskeille.
”SEB:n lähtökohta energiasektorin rahoittamiseen on selkeä. Me näemme itsemme transitiopankkina, jolloin olemme mukana tukemassa asiakkaan matkaa kohti vähäpäästöisempää energiantuotantoa”, Järviluoma linjaa.
Vihreän muutoksen voima
SEB on Suomessa suurimpia, jos ei suurin, energiasektorin rahoittajia ja neuvonantajia. Energia-asiakkaiden rahoitusratkaisujen parissa työskentelevällä Kari Vilénillä on laaja kokemus energiasektorista myös pankkitoiminnan ulkopuolelta – ja hän on päässyt näkemään muutoksen voiman näköalapaikalta.
”Olemme viimeisinä vuosikymmeninä osaltamme mahdollistaneet energiateollisuuden merkittäviä investointeja erityyppisillä vaativilla rahoitusstruktuureilla. Esimerkiksi pelkästään Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana olemme rahoittaneet tai rahoittamassa rakenteilla olevia tuulivoimahankkeita, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti vastaa lähes 2 000 MW tuulivoimaa”, kertoo Vilén.
Ja tahti sen kuin kiihtyy: EU:n 2030 ilmastotavoitteet edellyttävät mittavia, noin 260 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja. Komission arvion mukaan investoinnit nojaavat vahvasti sekä julkisen että yksityisen sektorin rahoitukseen.
”Meidän arviomme mukaan Vihreän kehityksen investointiohjelma kattaa noin triljoona euroa, kuten myös Euroopan investointipankin mandaatti. Puuttuvat investoinnit, noin 600 miljardia, tulisi yksityissektorin kattaa”, toteaa Jouni Järviluoma. Keskeisimpiä kysymyksiä asiassa on se, voidaanko rahamäärällä käynnistää ja ohjata voimakkaasti energiasektorin investointeja uusiin teknologioihin riittävän nopealla tahdilla, hän lisää.
Tuulivoimainvestoinnit vahvassa myötätuulessa
Jouni Järviluoma ja Kari Vilén toteavat, että energiateollisuus nähdään entistä merkittävämpänä eri teollisuuden alojen hiilineutraalisuuden mahdollistajana. Eri toimijat ovat arvioineet sähköistymisen olevan keskeinen keino päästöjen vähentämiseen, minkä on mahdollistanut merkittävästi laskenut uusiutuvan sähkön tuotantokustannus.
”Tuulivoima on keskiössä energiatransitiossa ja sen varaan lasketaan paljon sähkön arvioidun kysynnän kasvun kattamiseksi. Tuulivoimahankkeita on jo tällä hetkellä eri kehitysvaiheissa yli 20 000 MW:n edestä, mikä vastaa varovaisenkin arvion mukaan reilusti yli 60 TWh:n vuotuista tuotantomäärää”, summaa Kari Vilén.
Vilénin mukaan Suomi näyttäytyy tällä hetkellä houkuttelevana investointikohteena, jossa on suotuisat investointiolosuhteet. ”Tämän mahdollistavat mm. vahva ja toimiva sähköverkko, yhtenäinen hinta-alue ja laaja hankkeiden kehitysportfolio”, hän toteaa.
Tuulivoiman merkittävä lisääntyminen ja tuotannon vaihtelevuus tuovat myös haasteita. Sähköjärjestelmä tarvitsee rinnalleen nopeasti säätävää tuotantoa, kysynnän joustoa sekä energian varastointia, mitkä vaativat myös merkittäviä investointeja pidemmällä aikavälillä.
SEB:n rahoittama Puhuri Oy:n Kopsa II tuulivoimapuisto on tuottanut tuulisähköä vuodesta 2014 alkaen.
Kuva: Timo Annola, Puhuri Oy
Tuulivoiman toimijakenttä laajenee – rahoitusrakenteet monipuolistuvat
Suomessa Mankala-periaatteella toimivat yhtiöt ovat olleet avainroolissa tuulivoimatuotannon ensimmäisellä merkittävällä vuosikymmenellä. Tämä on mahdollistanut useiden eri toimijoiden (pääasiassa paikallisten energiayhtiöiden) resurssien yhdistämisen ja suurempien hankkeiden toteuttamisen.
”Mankala-malli on todettu jo vuosikymmenien ajan tehokkaaksi rakenteeksi, joka mahdollistaa myös tehokkaan rahoitusrakenteen”, Vilén toteaa.
Vilén lisää, että viime vuosina erilaiset sijoittajat ovat tulleet voimalla tuulivoimamarkkinaan. Tällaiset hankkeet rahoitetaan tyypillisesti projektirahoituksena, jossa erityisesti sähkön pitkäaikaiset ostosopimukset ovat tärkeä osa rahoitettavuutta.
”Hankkeiden kasvamisen myötä on nähtävissä, että erilaiset toimijat lisäävät yhteistyötään. Tällöin pystytään muun muassa laajentamaan pääomapohjaa ja toisaalta hyödyntämään myös sähkön hankintatarpeen omaavia vastapuolia, hankekehitys- sekä operointiosaamista ja siten vahvistaa rakennetta myös rahoitettavuuden suhteen”, Vilén pohtii.
Kari Vilén työskentelee SEB:n energia-asiakkaiden rahoitusratkaisujen parissa.
Tuulivoiman merkitys energiatransitiossa korostuu entisestään
Kun puhutaan sähköistymisestä, ei voi sivuuttaa vetyä ja sen ympärille rakentuvaa arvoketjua, Vilén huomauttaa.
”Tämä lisää osaltaan myös muuttujia rahoitettavuuden suhteen ja vaatii uutta lähestymistapaa hankkeiden arviointiin sekä kumppaneiksi sopivia osapuolia, niin vedyn tuotannon kuin kysynnän ja infrastruktuurin osalta”, Vilén toteaa.
”Vedyssä piilee suuri potentiaali Suomelle, jonka tuotannossa ja mahdollisessa viennissä tuulivoimalla on äärimmäisen merkittävä rooli”, lisää Jouni Järviluoma.
Samanaikaisesti on selvää, että nämä rakenteet vaativat myös rahoittajilta uusia ratkaisuja, joita SEB pyrkii kehittämään aktiivisesti yhteistyössä asiakkaiden kanssa, kaksikko täsmentää.
Teksti: Sami J. Anteroinen
