Energiatehokkuus ja energiansäästö
ESCO-hankkeilla energiansäästöä
Kuva: Pexels
ESCO-hankkeessa energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä energiaselvityksen pohjalta investointeja ja toimenpiteitä, joilla säästetään energiaa ja tehostetaan energiankäyttöä. Hankkeen tavoitteiden toteutumista seurataan palvelukauden ajan. Palvelukauden maksut katetaan säästyneillä energiakustannuksilla.
ENERGIANSÄÄSTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄN palveluliiketoiminnan
juuret ovat 1970-luvun lopun energiakriisissä.
ESCO-yritykset (energy service company) alkoivat yleistyä
1990-luvulla maailmanlaajuisesti, ja 2000-luvulla ilmastonmuutos
on tuonut palveluihin vähähiilisyystavoitteita.
”Suomessa ensimmäinen teollisuudelle energiatehokkuuspalveluja
tarjoava yritys perustettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Yritysten ja organisaatioiden energiakatselmuksissa
havaittiin taloudellisesti kannattavia energiatehokkuustoimenpiteitä,
joiden toteutusta lähdettiin viemään eteenpäin palveluliiketoiminnan
keinoin”, kertoo valtion kestävän kehityksen
yhtiön Motivan johtava asiantuntija Erja Saarivirta.
Nykyisin ESCO-hankkeita toteuttaa Suomessa 20 palveluntarjoajaa,
joiden lisäksi on tarjolla myös muita energiansäästämiseen
tähtääviä palveluja. Palveluliiketoiminnan ytimessä
on energia-asiantuntijuus, jonka avulla asiakasyrityksessä
toteutetaan investointeja ja toimenpiteitä energian käytön
tehostamiseksi ja energiansäästämiseksi.
ESCO-palveluntarjoajana voi toimia energiatehokkuuspalveluita
tarjoava yritys, ESCO-hankkeita toteuttava urakoitsija,
energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita valmistava ja asentava
yritys. Palveluun sisältyy takuu energiansäästöstä, ja kustannukset
katetaan alentuneista energiakustannuksista syntyvillä
säästöillä.
Energian- ja kustannussäästöjen ohella nykyisin tärkeänä
tavoitteena on myös CO2-päästöjen hillitseminen. Teknologia
on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, joten
energiansäästötoimenpiteille
on edelleen taloudellisesti kannattavaa
potentiaalia.
”Nykypäivänä ESCO-hankkeissa lasketaan energiansäästötavoitteen
lisäksi hiilidioksidipäästöjen vähenemistavoite.
Nyrkkisääntöjä on, että mikäli energiansäästötavoitteet toteutuvat,
myös hiilidioksidipäästöt saadaan vähenemään tavoitteiden
mukaisesti”, Saarivirta sanoo.
Investoinnit katetaan energian kustannussäästöillä
ESCO-hankkeet toteutetaan palvelukausimallilla. Palveluntarjoaja
tekee yhdessä asiakkaan kanssa energiakatselmuksen,
toteuttaa toimenpiteet ja tekee investoinnit, joilla
energiansäästöt
ja kustannussäästöt saadaan aikaiseksi.
Tilaaja maksaa toimenpiteistä palvelumaksua sovitun palvelukauden
ajan.
”Palvelukausimalli on yksi ESCO-hankkeiden ajureista.
Asiakkaalla
ei ole välttämättä riittävästi taloudellisia resursseja
investoida energiatehokkuustoimenpiteisiin kerralla tai henkilöstöresurssit
eivät riitä. ESCO-palvelussa palveluntarjoaja
usein rahoittaa investoinnin ja tilaaja maksaa palvelumaksua,
jolla investointikustannukset ja palvelut katetaan”, kuvailee
Saarivirta.
Palvelukauden pituus vaihtelee tavallisimmin neljän ja kymmenen
vuoden välillä, mutta lyhyempiäkin hankkeita voidaan
toteuttaa. Hankkeeseen voi sisältyä myös asiakkaan omarahoitusosuus.
Näin palvelukausi ei veny kohtuuttoman pitkäksi.
Palvelukauden jälkeen kustannussäästöt jäävät tilaajalle.
Palvelusopimuksessa voidaan sopia myös säästöjen jakamisesta
palveluntarjoajan ja tilaajan välillä palvelukauden
aikana.
”Palvelumaksut katetaan energiansäästötoimenpiteitä seuraavilla
kustannussäästöillä. Palvelusopimuksessa voidaan
myös sopia, että tilaaja saa esimerkiksi 20 % ja palveluntarjoaja
80 % kustannussäästöistä heti, kun toimenpiteet on
toteutettu”, kertoo Saarivirta.
Kuva: Pexels
Investointitukea energiahankkeille
ESCO-hankkeisiin voi hakea investointitukea, joihin pätevät
pääsääntöisesti samat kriteerit kuin muihinkin energiahankkeisiin.
Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten ja
yhteisöjen tavanomaisen tekniikan hankkeiden investointitukimahdollisuus
on 20 %. Ellei yritys tai yhteisö kuulu energiatehokkuussopimuksiin
voi ESCO-hankkeeseen silti saada enimmillään
15 % tuen.
”Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet toimijat voivat
saada tavanomaisen tekniikan ESCO-hankkeisiin vielä 5 %
lisätuen eli yhteensä 25 % investointituen, mikäli hankkeessa
on 50 % energiansäästötakuu ja todennettavien euromääräisten
säästöjen osuus on vähintään 80 % kokonaissäästöistä todentamisjaksolla. Lisäksi tukea voi hakea energiakatselmuksiin”,
Saarivirta sanoo.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin myöntämiä
investointitukia hakee palvelun ostaja. Vuodelle 2021 energiatukea
on varattu kaikkiaan 30 miljoonaa euroa, josta osa
myönnetään ESCO-hankkeille.
”Kustannussäästöjen lisäksi palvelukauden jälkeen uudet
laitteet ja kalustot jäävät tilaajalle, joten myös tilaajan omaisuuden
arvo nousee hankkeen myötä”, Saarivirta lisää.
Tavoitteita seurataan
Palvelusopimukseen sisällytetään hankkeen tavoitteet sekä
miten niitä seurataan. Nykytekniikalla palveluntarjoaja voi
seurata energiankulutusta ja -säästöä reaaliaikaisesti etänä.
”Suomessa toteutettujen ESCO-hankkeiden sopimusten
arvo on vaihdellut varsin laajalla haitarilla, 20 000 eurosta
aina viiteen miljoonaan euroon, mikä kertoo energiansäästöpotentiaalista.
Yksittäisten yritysten osalta on saavutettu jopa
40 % energiansäästöjä”, sanoo Saarivirta.
Energiankäytön tehostumisen lisäksi hankkeiden avulla voivat
parantua myös työskentelyolosuhteet ja työturvallisuus,
mikä lisää työhyvinvointia. Uusien laitteiden myötä myös esimerkiksi
veden tai materiaalien käyttö voi tehostua ja huoltokustannukset
aleta.
”Säästöjen seuraaminen on ESCO-hankkeissa oleellista
jo lisäinvestointitukienkin vuoksi. Säästöjen lisäksi palveluntarjoaja
todentaa muut hankkeelle asetetut tavoitteet”, kertoo
Saarivirta.
Kuva: Pixabay
Hankkeita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
Energiatehokkuus- ja ESCO-hankkeita voidaan toteuttaa teollisuusyrityksissä
sekä julkisella ja yksityisellä palvelusektorilla.
Energiansäästöjä syntyy muun muassa uusimalla ja tehostamalla
rakennusten taloteknisiä järjestelmiä ja teollisuuden
käyttöhyödykejärjestelmiä.
”Yleensä ESCO-hankkeen avulla toteutetaan sellaisten osaalueiden
kehittämistä, jotka eivät ole yrityksen tai kuntien ydintoimintaa.
Teollisuudessa esimerkiksi taloteknisiä järjestelmiä
ja käyttöhyödykejärjestelmistä paineilmajärjestelmiä ja höyryja
lauhdejärjestelmiä voidaan kehittää energiatehokkaammiksi”,
Saarivirta sanoo.
Talotekninen energiatehokkuus paranee säätämällä
ohjausprosesseja
todellista tarvetta vastaaviksi. Lämmönkäyttöä
voidaan hillitä lisäämällä lämmöntalteenottoa ja lämpöpumppuja.
Sähkönkäyttöä voidaan hillitä hyödyntämällä
aurinkosähköä, lisäämällä pumpuille ja puhaltimille kierrosnopeussäätöjä
ja parantamalla valaistuksen energiatehokkuutta.
”Myös kuntasektorilla voidaan toteuttaa ESCO-hankkeita.
Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on meneillään ESCO-mallilla
toteutettava hanke, jonka lähtökohtana on julkisten palveluiden
kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen ja sisäilmaolojen
kehittäminen”, Saarivirta sanoo.
Hanke on osa ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää
Hiilineutraali
Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa sekä
Energiaviisaat
kaupungit -hanketta, jonka tavoitteena on etsiä
ja kehittää uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja
kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuteen.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi kasvihuonepäästöjä pyritään
vähentämään merkittävästi sekä huolehditaan muiden
päästövähennysten toteutumisesta.
Teksti: Merja Maukonen
Lähteet: Helsingin kaupunki, Energiatehokkuussopimukset
