Energialähteet ja polttoaineet
Energiamarkkinat
Ympäristöteknologia

EU:n elvytyspaketista huomattava osa aiotaan käyttää energiantuotannon vihreään siirtymään

- mitä se voi tarkoittaa kansallisella tasolla?

Kuva: Pixabay

Elvytyspaketin taustalla on linjaus ilmastoneutraalista Euroopan Unioinista vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut kansallisen tavoitteen jo vuoteen 2035.

ST1:N VASTUULLISUUS ja tulevaisuuden liiketoiminta ‑yksikön johtaja Timo Huhtisaari kertoo, miten energiakonserni näkee hallituksen asettamat kansalliset ilmastotavoitteet sekä mitä mieltä yritys on esimerkiksi tämän hetken energiaalan lainsäädännöstä.

”Tällä hetkellä rakennamme liiketoimintaa ilmakehän hiilensidonnasta luonnonmukaisin keinoin, tutkimme erilaisten raaka-aineiden hyödyntämistä edistyksellisiksi biopolttoaineiksi, kehitämme öljynjalostamoamme fossiilisesta kohti uusiutuvia vaihtoehtoja, kehitämme laajamittaisia tuulivoimahankkeita ja yritämme löytää linkkejä sektori-integraatiosta ja energiasiirtymästä, eli siitä, miten eri energiasektorit voidaan yhdistää toisiaan tukeviksi. Kun esimerkiksi uusiutuvaa sähköä muutetaan vedyksi, syntyy tuotannossa lämpöä, joka voitaisiin ohjata kaukolämpöverkkoon. Tällaisia kokonaisuuksia on löydettävä jatkossa entistä enemmän”, Timo Huhtisaari sanoo.

St1:n vastuullisuus ja tulevaisuuden liiketoiminta -yksikön johtaja Timo Huhtisaari sanoo, että lainsäädännön tulisi olla pitkäjänteistä ja mahdollisimman laajat toimet sallivaa. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillintää koskeva regulaatio jättää useita keinoja ulos valikoimasta. Tämän vuoksi joudumme hyödyntämään vain kaikista kalleimpia vaihtoehtoja.
Kuva: ST1

Minkälaisia “toiveita” yrityksellänne on lainsäädännön suhteen?

”Lainsäädännön tulisi olla pitkäjänteistä ja mahdollisimman laajat toimet sallivaa. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillintää koskeva regulaatio jättää useita keinoja ulos valikoimasta. Tämän vuoksi joudumme hyödyntämään vain kaikista kalleimpia vaihtoehtoja. Tarvitsemme sektoreiden väliin jäävät keinot mukaan, meidän tulee tarkastella kokonaisuutta ilmaston kannalta. Suomessa ei kannata rajojen sisällä tehdä kaikkia ilmastotekoja. Meidän tulee kohdentaa tekoja myös kehittyviin maihin, sinne missä vaikutus on suurin.”

Minkälaisia visioita yrityksellänne on kiertotalouteen, jossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus?

”Meidän tulee hyödyntää kaikki mahdolliset sivuvirrat erilaisista teollisuuden prosesseista, kuten hiilidioksidi ja vety, joita voi olla saatavilla erilaisista prosesseista.”

EU:n elvytyspaketista huomattava osa aiotaan käyttää energiantuotannon vihreään siirtymään. Mitä mahdollisia investointeja näette tässä?

”Meillä on useita erilaisia hankkeita, joita voidaan tuoda osaksi vihreän siirtymän kokonaisuutta. Elpymispaketissa tulisi ottaa huomioon uudet toimet, jotka ovat skaalattavissa ja niillä on vaikutuksia työllisyyden osalta lyhyellä aikavälillä, mutta ilmaston kannalta pitkällä aikavälillä”, Huhtisaari kertoo.

EU-komissio julkisti heinäkuussa 2020 vetystrategian. Miten yrityksenne näkee vedyn tulevaisuuden energiatuotannossa?

”Vetyä on tarvittu ja tullaan tarvitsemaan jatkossakin valtavia määriä. Vihreä vetyteknologia tarvitsee valtavan määrän uutta päästötöntä sähköä. Tämän vuoksi, vetystrategian onnistumisen osalta on oleellista uusiutuvan ja päästöttömän sähkön tuotannon pullonkaulojen ratkominen”, Huhtisaari päättää.

Kuva: Pixabay

EU linjaa digitaalisuuden osaksi ilmastotavoitteita

Valtioneuvoston 2021 julkaisema selonteko EU-politiikasta selventää tarkemmin EU-tason tavoitteita. Sen mukaan EU:n on kyettävä hyödyntämään siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen keskeisenä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia avaavana kilpailukykytekijänä.

Digitalisaation mahdollisuudet tulee ottaa huomioon täysimääräisesti ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Panostamalla tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä ottamalla tehokkaasti käyttöön uutta teknologiaa Suomi voi toimia edelläkävijänä.

EU:n toimien ja tavoitteiden tulee perustua luotettavaan tutkittuun tietoon. Tiedepohjaisesti on arvioitava sekä valittavia toimia että valittujen toimien riittävyyttä ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi sekä ympäristön tilan parantamiseksi.

Maapallon lämpötilan nousu tulee rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen ilmastonmuutoksen vakavimpien seurauksien välttämiseksi. EU:n tulee aktiivisella ilmastodiplomatialla edistää tavoitteiden saavuttamista kansainvälisellä tasolla.

EU-tasolla on sitouduttava kunnianhimoisiin toimiin energiajärjestelmän laaja-alaiseksi irrottamiseksi fossiilisista polttoaineista. Päästöjen vähentämisen on oltava ensisijainen tavoite EU:n ilmasto- ja energiapoliittista lainsäädäntökehystä uudistettaessa ja kustannustehokkuuden tätä työtä ohjaava periaate.

Kuva: Pixabay

Tärkein väline vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on päästökauppa

Suomi katsoo, että päästökauppadirektiivin uudistamisella tulisi vaikuttaa siihen, että päästöoikeuksien hinta pysyy riittävän korkeana, jotta se ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla tulee huolehtia eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

Tässä vaiheessa Suomi ei pidä kannatettavana tieliikenteen sisällyttämistä yleiseen päästö- kauppaan, koska se ei todennäköisesti johtaisi tieliikenteessä tarvittaviin päästövähennyksiin ja saattaisi haitata lyhyellä aikavälillä päästökaupan toimintaa. Mikäli tieliikenteen päästökauppa otettaisiin käyttöön, se tulisi luoda omaksi erilliseksi järjestelmäksi ja kohdentaa polttoaineenjalostajille tai jakelijoille. Vaihtoehtoisesti Suomi voi tukea tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen kattavan erillisen päästökaupan selvittämistä.

Kuva: Pexels

Kiertotalouden mahdollisuudet käyttöön

Must Read -julkaisun mukaan toisen jätteestä ei tule toisen raaka-ainetta esimerkiksi hinnoittelun takia, jolloin kokonaisuus saattaa hämärtyä.

Myös aluesuunnittelu vaikuttaa, sillä teollisuus ja energiantuotanto sijaitsevat etäällä toisistaan.

Sääntely ja verotus jarruttavat yhä osin hankkeita ja tekevät tuotteiden valmistuksesta kannattamatonta.

Kiertotalouden sektori-integraatio

Suuremmassa kuvassa kiertotalous toteutuu energiantuotannossa kunnolla vasta sektori-integraation myötä. Se tarkoittaa eri energiasektoreiden – sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkojen – kytkeytymistä yhteen älykkääksi energiajärjestelmäksi. Näin energiaa voidaan siirtää sektorilta toiselle, jolloin sähköä voidaan muuttaa lämmöksi ja kaasuksi ja tarvittaessa takaisin sähköksi. Tämän myötä energiajärjestelmä tehostuu, koska se tasaa tuotantoa ja kulutusta.

EU:n vetystrategia kansallisella tasolla

EU-strategian ydinajatus on, että se mitä ei voida sähköistää, ratkaistaan vetyteknologialla.

Valtioneuvoston 2021 julkaisema EU-politiikan selonteko linjaa, että EU:n alueella tulee edistää sellaisten teknologioiden kehittämistä, joilla voidaan puhtaasta sähköstä tuotetulla vedyllä tai synteettisillä poltto- aineilla korvata fossiilisia polttoaineita ja tuotteita (niin sanotut sähköstä tuotteiksi eli PowertoX- ratkaisut).

EU-tason toimilla voidaan myös edistää eurooppalaisen akkuteollisuuden kehitystä.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi EU:ssa on edistettävä erityisesti sähköistymistä sekä kestävien vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden tuotantoa ja kehitettävä jakelu-infrastruktuuria sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien hyödyntämistä kaikissa liikennemuodoissa.

Julkaisu pitää tärkeänä, että EU-tasolla uusiutuvia polttoaineita ohjataan erityisesti lento- ja meriliikenteen sekä raskaan liikenteen käyttöön. Lisäksi on parannettava vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen saatavuutta. Suomi kannattaa komission suunnitelmia lentoliikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämiseksi. Suomi pitää myös tärkeänä, että lentoliikenteen uusiutuvien polttoaineiden EU-tasoisen jakeluvelvoitteen käyttöönottoa selvitetään.

EU:n tulisi nopeuttaa siirtymää kestävämpiin kulkumuotoihin ja edistää eri liikennevälineet yhdistäviä asiakaslähtöisiä liikkumisen palveluita. Kevyttä liikennettä pitää edistää koko unionin alueella.

Kuva: Pixabay

Wall Street Journal: Kolme vihreän energian jättiläistä haastaa nyt öljyalan suuryhtiöitä

Koronavirusepidemia on pienentänyt fossiilisten polttoaineiden kysyntää tänä vuonna.

Se on laskenut Yhdysvaltain raakaöljyn hinnan lyhyeksi ajaksi negatiiviseksi ja pakottanut öljyteollisuuden luopumaan tuhansista työntekijöistä ja leikkaamaan kustannuksiaan. Tämä on vienyt öljyjäteiltä ison osan niiden taloudellisesta voimasta ja tehnyt niille entistä vaikeammaksi siirtyä toteuttamaan uusiutuvan energian projekteja. Ne vaativat isoja alkuinvestointeja, joiden turvin päästään nauttimaan tasaisesta tuotosta vasta pitkän ajan kuluessa.

Vuosikymmen sitten NextEra, Iberdrola ja Enel olivat uneliaita, pienen luokan energiayhtiöitä.

Nyt ne ovat nopeasti kasvavia jättiläisiä, joiden markkinaarvot kilpailevat öljyalan suuryhtiöiden kuten Exxonin ja BP:n kanssa. Tämä johtuu yhtiöiden varhain tekemistä panostuksista tuuli- ja aurinkovoimaloihin.

Siitä huolimatta monet eivät ole ikinä edes kuulleet näistä yhtiöistä. Varhainen johtoasema globaalissa siirtymässä pois öljystä on antanut näille yrityksille aseman kehittyä tulevien vuosikymmenten suuriksi energiayhtiöiksi, ”vihreiksi energiajättiläisiksi”.

Kiristyvä kilpailu kuitenkin uhkaa niitä nyt, kun jotkut energia- alaa perinteisesti hallinneet öljytitaanit laajentavat tuotantoaan tuuli- ja aurinkovoimaan.

Teksti: Heli-Maria Wiik

Lähteet: Valtioneuvosto, Must Read, WSJ, Wikipedia, St1