Energia-alan media

EU-maat sopuun 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040 

Kuva: EU

Ministeri Multala: Tärkeintä että sopu saatiin, vaikka monet yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin 

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät keskiviikkoaamuna yhteisymmärrykseen EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Samalla sopu saatiin EU:n päästövähennyssitoumuksesta Belémin COP30-ilmastokokoukseen: EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25-72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Sopu syntyi yli vuorokauden mittaisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen. 

“Olen tyytyväinen, että yhteinen näkemys lopulta saatiin erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tärkeintä on, että 90 prosentin nettopäästövähennystavoite on edelleen keskeinen osa uutta ilmastolakiehdotusta. Samalla ehdotukseen tuotiin mahdollistavia tekijöitä sekä joustoja. Kuitenkin paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin ratkaistavaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. 

“On myös EU:n uskottavuuden kannalta olennaista, että saimme valmiiksi sitoumuksemme YK:n ilmastokokoukseen, johon valtionpäämiehet kokoontuvat jo huomenna torstaina”, ministeri jatkaa. 

Neuvoston näkemyksen mukaan korkeintaan viisi prosenttia 2040-päästövähennystavoitteesta olisi mahdollista kattaa rahoittamalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolella vuodesta 2036 lähtien. Kansainvälisten yksiköiden pilotointi toteutettaisiin 2031-2035. Ilmastotavoitteiden toimeenpanoa arvioitaisiin jatkossa kahden vuoden välein. Lisäksi komissio arvioisi luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen ja voisi tarvittaessa ehdottaa 2040-tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia. Arvioinnin pohjalta komissio voisi ehdottaa myös kansainvälisten ilmastoyksiköiden käytön lisäämistä. Osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun päästökaupan (ns. ETS2) lykkääminen vuodella. 

Eurooppalaisen ilmastolain muuttaminen ja 2040-tavoite vaativat vielä Euroopan parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen. 

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Kalajoen satama on valmiina tuulivoimalogistiikkaan

Kalajoen satamasta on tullut logistinen keskipiste saha- ja puuteollisuuden ohella myös projekti- ja tuulivoimayhtiöiden toimitusketjuille. Tuulivoimakuormausten lisääntyminen on tulosta satamapalveluiden määrätietoisesta

Höyryn paineenalennuksesta energiat hyötykäyttöön

Suomen kaukolämpölaitoksissa ja prosessiteollisuudessa haaskataan paljon lämmöntuotannossa käytettävää höyrynpainetta, kun painetta alennetaan kaukolämpöverkkoon tai teolliseen prosessiin sopivaksi. Lämpölaitoksen hyötysuhdetta voidaan nyt

Ovatko päästömittauslaitteenne luotettavia?

Tarkkuusmittauslaitteissa jokainen yksityiskohta on tärkeä. Laitteiden suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtina – tarkkuuden lisäksi – on oltava luotettavuus ja kestävyys. Suomalainen teknologiakonserni

Tekoäly uudistaa energia-alaa

Uusilla tekoälyyn perustuvilla etäkäyttö- ja ohjausjärjestelmillä voidaan jo muun muassa parantaa teollisuuden prosessien ja voimalaitosten sekä sähköverkon toimivuutta. Rakennusautomaatioon tekoäly tuo

Uusiutuva geoenergia tuottaa pian kaukolämpöä

Geolämmön hyödyntämiseen tähtäävää teknologiaa kehitetään St1:n pilottihankkeessa Otaniemessä Uusiutuvan ja päästöttömän syvän geolämmön hyödyntämistä tutkitaan ja kehitetään tällä hetkellä eri puolilla

EnergyWeek järjestetään jälleen vuonna 2023

Perinteisen ja kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat ottaneet uutta tuulta alleen. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä viikon mittainen tapahtuma toteutuu jälleen 20.–24.3.2023. Rekisteröityminen

Tuulivoiman kestävä perusta

Tuulivoimaloiden betoniset perustukset kätkevät sisäänsä tonnikaupalla raudoitteita. Haastavissa olosuhteissa raudoitustyön sujuvuudella on merkittävä rooli projektien aikataulun pitämisessä. Samalla tuotteiden ympäristövaikutuksista puhutaan

Vastuulliseksi rakennettu

Gasgrid Finland Oy starttasi 1.1.2020. Suomessa kaasun siirrosta vastaa nyt valtion omistama kaasun siirtoverkkoyhtiö, jolla on vastuullisuus jo DNA:ssa. ”VASTUULLISUUSOHJELMA MEILLÄ

Vastuullisuus 360

Edelläkävijäyritykset panostavat nyt reiluun datatalouteen ja kiertotalouden innovaatioihin – tai selvittävät omaa luontojalanjälkeään, toteaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. VASTUULLISUUDEN UUSI aalto

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 1/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.