Energia-alan media

EU-maat sopuun 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040 

Kuva: EU

Ministeri Multala: Tärkeintä että sopu saatiin, vaikka monet yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin 

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät keskiviikkoaamuna yhteisymmärrykseen EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Samalla sopu saatiin EU:n päästövähennyssitoumuksesta Belémin COP30-ilmastokokoukseen: EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25-72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Sopu syntyi yli vuorokauden mittaisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen. 

“Olen tyytyväinen, että yhteinen näkemys lopulta saatiin erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tärkeintä on, että 90 prosentin nettopäästövähennystavoite on edelleen keskeinen osa uutta ilmastolakiehdotusta. Samalla ehdotukseen tuotiin mahdollistavia tekijöitä sekä joustoja. Kuitenkin paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin ratkaistavaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. 

“On myös EU:n uskottavuuden kannalta olennaista, että saimme valmiiksi sitoumuksemme YK:n ilmastokokoukseen, johon valtionpäämiehet kokoontuvat jo huomenna torstaina”, ministeri jatkaa. 

Neuvoston näkemyksen mukaan korkeintaan viisi prosenttia 2040-päästövähennystavoitteesta olisi mahdollista kattaa rahoittamalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolella vuodesta 2036 lähtien. Kansainvälisten yksiköiden pilotointi toteutettaisiin 2031-2035. Ilmastotavoitteiden toimeenpanoa arvioitaisiin jatkossa kahden vuoden välein. Lisäksi komissio arvioisi luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen ja voisi tarvittaessa ehdottaa 2040-tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia. Arvioinnin pohjalta komissio voisi ehdottaa myös kansainvälisten ilmastoyksiköiden käytön lisäämistä. Osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun päästökaupan (ns. ETS2) lykkääminen vuodella. 

Eurooppalaisen ilmastolain muuttaminen ja 2040-tavoite vaativat vielä Euroopan parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen. 

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Onko vastuullisuus teollisille pk-yrityksille kilpailuetu

Vastuullisuus on yhä useammin teollisen pk-yrityksen kilpailuetu. Tutkimukset osoittavat, että kestävyyteen panostaminen vahvistaa pk-yritysten taloudellista suorituskykyä, mainetta ja innovatiivisuutta. Kun vastuullisuus kytketään osaksi strategiaa ja arjen prosesseja, se tukee pitkäjänteistä kasvua ja parantaa asemaa markkinoilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten vastuullisuus muuttuu konkreettisiksi teoiksi ja miten suomalaiset pk-yritykset hyödyntävät sitä menestyksekkäästi kilpailuedun lähteenä.

Komissio haluaa sähköistää Euroopan Suomen esimerkkiä noudattaen – päästökauppa on tähän paras ohjauskeino

Energiateollisuus toivottaa komission lainsäädäntöesityksen EU:n päästökaupan kehittämisestä ja tiedonannon Sähköistämistä edistävästä toimintasuunnitelmasta tervetulleeksi, mutta kannustaa kunnianhimoisempaan politiikkaan. Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin väline myös 2030-luvulla ja sähköistyminen on Euroopan tie kohti strategista autonomiaa ja resilienssiä.

Enersenselle merkittävä sopimus Aquatechin kanssa maailman ensimmäisen laajan mittakaavan vihreän terästehtaan vedenkäsittelylaitokseen

Enersense asentaa putkistot ja teräsrakenteet vedenkäsittelylaitokseen, joka rakennetaan maailman ensimmäiseen laajamittaiseen vihreän teräksen tehtaaseen Pohjois-Ruotsin Bodeniin. Vähäpäästöisen teräksen tuotannon edistäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä nykyisin teräs aiheuttaa noin 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Kaksoisolennaisuusarviointi energia-alan yrityksissä

Selvityshankkeen tavoitteena on tukea energia-alan yrityksiä kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Hankkeen tuloksena on luotu toimialaopas, joka tarjoaa käytännön ohjeita

Työturvallisuus energia-alalla

Haasteita ja kehityskohteita Energia-ala Suomessa on merkittävä työllistäjä ja elintärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Alalla työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, koska työympäristöt vaihtelevat

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.