Sähkön ja lämmön vuositilastot osoittavat, että päästöt ovat edelleen vähentyneet ja sähkömarkkinat toimivat hyvin. Sähkön kulutus nousi edellisestä vuodesta, nousun kattoivat tuulivoima ja tuonti. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on keskeinen rooli yhdentyvien energiamarkkinoiden tasaajana.
Kaukolämmön päästöt laskivat vuoden 2025 aikana 38 %. Viime vuoden tilastojen mukaan kolmetoista prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella, ja niiden osuus on edelleen laskussa. Vuonna 2010 fossiilisten ja turpeen osuus oli 77 % ja vuonna 2019 edelleen 47 %. Viimeinen kivihiiltä pääpolttoaineenaan käyttävä kattila suljettiin viime keväänä, ja turpeen käyttö keskittyy lähinnä pieniin päästökaupan ulkopuolella oleviin laitoksiin. Samalla sähkökattiloiden osuus on kaksinkertaistunut kahdeksaan prosenttiin tuotetusta lämmöstä.
Kaukolämmön mitattu käyttö oli reilut 31 terawattituntia. Lukema on pienempi kuin vuonna 2024, mutta koska lämmityskausi oli viime vuonna 2,6 °C normaalia vuotta lämpimämpi, kaukolämmön lämpötilakorjattu käyttö säilyi lähes ennallaan. Keskimääräistä kylmempi kesä puolestaan vähensi kaukojäähdytyksen käyttöä 5 %.
CHP laitosten sähköntuotantokapasiteetti oli 2500 MW, joka vastaa noin kuudennesta huippukulutuspäivän sähköntarpeesta. Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon kykenevät laitokset tarjoavat tärkeää joustoa sähkömarkkinoille, ja voivat tyydyttää kysyntää, kun tuotanto ei muuten riittäisi. Kaukolämmön tuotanto vähentää tarvetta kiinteistökohtaiselle sähkölämmitykselle ja näin laskee myös merkittävästi sähkön kysyntähuippuja ja vähentää hintavaihteluita.
”Kaukolämmön ja sähkön tuotannot tukevat toisiaan yhä enemmän. Lämmityksen sähköistyminen vähentää päästöjä, ja samalla tarjoaa varaventtiilin sähkölle silloin, kun sille ei runsaan tuotannon oloissa ole muuta käyttöä”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Kaukolämmön päästöjen vähenemiseen vaikuttaa sähköistymisen lisäksi fossiilisten ja turpeen korvaaminen bioenergialla, joka on samalla sähkömarkkinoita tasaavan yhteistuotannon polttoaine. Sähköä ja lämpöä tuotetaan yhä enemmän ilman polttoaineita, jonka vuoksi myös bioenergian käyttö on nyt kääntymässä laskuun.”
Sähkön käyttö kasvoi kaksi terawattituntia edellisestä vuodesta ja oli 85 TWh vuonna 2025. Teollisuuden sähkönkäyttö on ollut laskusuunnassa jo pidempään ja sen osuus on pysytellyt muun kulutuksen alapuolella vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2025 kulutus oli vajaat kolme prosenttia edellistä vuotta korkeammalla tasolla. Piristymistä oli varsinkin metsä- ja kemianteollisuudessa.
Tuulivoiman osuus kasvoi vuoden 2024 24 %:sta viime vuoden 26 %:iin. Vesivoiman tuotanto laski viiteentoista prosenttiin. Vesivarastot olivat keskimääräistä alemmalla tasolla. Osa sähkön kulutuksen kasvusta katettiin sähkön tuonnilla, jonka osuus nousi vuoden 2024 vajaasta neljästä prosentista lähes seitsemään prosenttiin. Sähkön nettotuonti oli viiden ja puolen terawattitunnin luokkaa. Korkeimmillaan nettotuonti oli vuosina 2017–19, jolloin sähköä tuotiin noin 20 terawattituntia vuosittain.
Suomalaisen sähkön tukkuhinta oli Euroopan halvin pääkaupungit sisältävien hinta-alueiden vertailussa. Jos vertailussa huomioidaan myös Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat hinta-alueet, sähkö oli kolmanneksi halvinta Euroopassa.
”Sähkömarkkina toimii hyvin. Sähkön tuonti Pohjois-Ruotsista on kuluttajan etu laskiessaan hintaa. Uusi Aurora-linja on lisännyt kapasiteettia entisestään. Samalla investointiedellytykset tuulivoimaan ovat heikentyneet, kun sähkö on jo niin halpaa, ettei investoiminen kannata”, Leskelä toteaa.
”Sähkön päästöt ovat melkein nollassa, ja sähköllä on yhä tärkeämpi rooli muiden sektoreiden päästöjen vähentämisessä. Sähköä riittää ja se on edullista, nyt on hyvä aika investoida, kunhan pidämme investointiedellytyksistä huolta myös poliittisesti”, Leskelä jatkaa.
Lähde: Energiateollisuus ry
