Vuosi 2025 oli suomalaiselle tuulivoimalle siirtymävaihe nopeasta kapasiteetin kasvusta kohti järjestelmätason kysymyksiä. Uutta tuotantoa valmistui edelleen runsaasti, mutta huomio siirtyi yhä selvemmin sähkömarkkinoihin, verkon kestokykyyn ja tuotannon vaihtelun hallintaan. Vuonna 2026 tuulivoiman kasvu jatkuu, mutta aiempaa valikoivammin ja tiiviimmin osana koko energiajärjestelmää.
Vuosi 2025: kasvu jatkui, mutta painopiste muuttui
Vuonna 2025 Suomeen valmistui jälleen merkittävä määrä uutta tuulivoimakapasiteettia (1 023 MW). Rakentaminen painottui maatuulivoimaan, ja erityisesti Pohjois- ja Länsi-Suomi säilyttivät asemansa keskeisinä tuulivoima-alueina. Vuoden lopussa Suomessa oli 2 002 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 9 433 MW. Viime vuoden suurin yksittäinen tuulivoimahanke oli Keski-Pohjanmaalle Lestijärvelle valmistunut 455 MW tuulivoimapuisto, joka on tähän asti Suomeen rakennetuista tuulipuistoista suurin.
”Suomeen valmistui 2025 merkittävä
määrä uutta tuulivoimakapasiteettia.
Kokonaiskapasiteetti kasvoi siis useilla sadoilla megawateilla, ja tuulivoiman osuus sähköntuotannosta nousi useina ajanjaksoina erittäin korkeaksi, erityisesti tuulisina talvikuukausina.
Samalla vuosi 2025 osoitti selvästi, että pelkkä kapasiteetin lisääminen ei enää ole tuulivoiman keskeisin kysymys. Sähkön markkinahinnat vaihtelivat voimakkaasti, ja tuulivoiman suuri tuotanto painoi hintoja ajoittain hyvin mataliksi. Tämä vaikutti suoraan tuulivoimahankkeiden taloudelliseen kannattavuuteen ja korosti tuotannon ajoituksen ja markkinaintegraation merkitystä.
Tuotannon vaihtelu korosti järjestelmähaasteita
Viime vuonna tuulivoiman tuotannon vaihtelu näkyi poikkeuksellisen selvästi sähköjärjestelmässä. Pitkät tyynet jaksot ja toisaalta erittäin tuuliset ajanjaksot loivat suuria eroja tunti- ja vuorokausituotantoon. Tämä lisäsi tarvetta säätövoimalle, kulutusjoustolle ja rajasiirtojen hyödyntämiselle.
Erityisesti talvikaudella tuulivoima oli keskeisessä roolissa sähkötehon riittävyydessä, mutta samalla korostui riippuvuus sääolosuhteista. Vesivoima, ydinvoima ja tuontiyhteydet tasapainottivat järjestelmää, mutta keskustelu sähkön toimitusvarmuudesta ja huipputehon saatavuudesta nousi aiempaa näkyvämmäksi osaksi energia-alan keskustelua.
Investointiympäristö kiristyi
Vuosi 2025 toi muutoksia myös tuulivoiman investointiympäristöön. Korkotason kehitys, laitekustannukset ja sähkön hintanäkymät tekivät uusien hankkeiden rahoituksesta aiempaa vaativampaa. Kaikki luvitetut hankkeet eivät edenneet rakentamisvaiheeseen, ja kehittäjät alkoivat priorisoida kohteita, joilla oli parhaat edellytykset kannattavaan tuotantoon ja verkkoliityntöihin.
Samalla pitkäaikaiset sähkönhankintasopimukset (PPA) säilyivät keskeisenä keinona hallita hintariskiä, mutta sopimusten ehdot muuttuivat aiempaa tarkemmiksi. Viime vuonna nähtiin merkkejä siitä, että markkina siirtyy määrällisestä kasvusta laadulliseen optimointiin.
”Vuonna 2026 tuulivoiman
kokonaiskapasiteetin ennakoidaan
edelleen kasvavan.
Vuosi 2026: kasvu jatkuu maltillisemmin
Tänä vuonna tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ennakoidaan edelleen kasvavan, mutta aiempia vuosia rauhallisempaa tahtia. Uusia hankkeita valmistuu erityisesti niillä alueilla, joissa verkkokapasiteetti ja paikallinen hyväksyttävyys ovat jo kunnossa. Samalla osa hankkeista siirtyy odottamaan parempaa markkinatilannetta tai selkeyttä sääntelyyn.
Merituulivoima pysyy vahvasti suunnittelupöydällä, mutta tänä vuonna se näkyy vielä enemmän selvityksinä ja luvituksina kuin konkreettisena tuotantona. Sen sijaan keskustelu tuulivoiman ja teollisten investointien kytkennästä voimistuu, kun vetytalous ja sähköistyvä teollisuus etsivät pitkäaikaisia, päästöttömiä energiaratkaisuja.
Järjestelmäintegraatio ja joustot keskiöön
Vuonna 2026 tuulivoiman kehitystä ohjaa yhä selvemmin sen kyky toimia osana tasapainoista sähköjärjestelmää. Huomio kohdistuu muun muassa energiavarastoihin, kulutusjoustoihin ja älykkääseen ohjaukseen. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan ratkaisuja, jotka pystyvät vastaamaan sekä tuotannon vaihteluun että kysynnän kasvuun.
Sähköverkon kehittäminen on tässä keskeisessä roolissa. Siirtoverkon vahvistaminen, alueelliset pullonkaulat ja liityntäjonot vaikuttavat suoraan siihen, miten nopeasti ja minne uutta tuulivoimaa voidaan rakentaa. Tänä vuonna nämä kysymykset eivät ole enää yksittäisten hankkeiden ongelmia, vaan koko energiajärjestelmän yhteisiä haasteita.
”Sähköverkon kehittäminen
on keskeisessä roolissa.
Tuulivoiman rooli muuttuu, mutta vahvistuu
Vuosi 2025 osoitti, että tuulivoima on Suomessa jo kypsä ja keskeinen tuotantomuoto. Vuonna 2026 sen rooli muuttuu yhä strategisemmaksi: kyse ei ole vain megawateista, vaan siitä, miten tuotanto tukee teollisuuden sähköistymistä, energian omavaraisuutta ja järjestelmän vakautta.
Tuulivoiman kasvu jatkuu, mutta sen ehdot ovat tiukemmat. Samalla se on entistä vahvemmin osa Suomen energiajärjestelmän ydintä – ei erillinen lisä, vaan perusrakenne, jonka ympärille tulevaisuuden ratkaisut rakentuvat.
Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay
