Energia-alan media

Energiateollisuus ry odottaa ennakoitavaa energia- ja ilmastopolitiikkaa teollisten investointien kotiuttamiseksi

Suomalainen sähkö on hyvin vähäpäästöistä ja kuluvan vuoden aikana se on ollut Euroopan halvinta, lukuun ottamatta Ruotsin ja Norjan harvaan asuttuja pohjoisia hinta-alueita. Hyvät olosuhteet ovat houkutelleet sekä energiaa tuottavia että sitä kuluttavia investointeja. Alkavia ja mahdollisia projekteja on lisäksi pitkä jono, mikäli investointiympäristö osoittautuu vakaaksi myös jatkossa.

Energian tuotantoon suuntautuvat investoinnit odottavat kysynnän kasvua, eli uusia datakeskuksia, vedyn tuotantoa ja teollisten prosessien sähköistämistä. Tuotantoa tulee sitä mukaa kuin kulutus kasvaa. Lisäksi pian avattava Aurora Line, uusi siirtoyhteys Pohjois-Ruotsiin, luo varmuutta edullisen sähkön riittävyydelle.

Vety- ja datakeskusinvestointien osalta kyse ei ole pelkästään sähkömarkkinoista, ne tuottavat samalla hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon ja ovat siten osa integroitunutta energiajärjestelmää. Lämmitys sähköistyy jatkuvasti, mutta on edelleen riippuvainen bioenergian saatavuudesta. Puun käyttö energialähteenä tasaa myös sähkön talvisia kysyntähuippuja ja hintapiikkejä.

”Monipuolinen energiapaletti takaa kilpailukykymme, kunhan pidämme kaikista energialähteistä hyvää huolta. Tarvitsemme ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulta, aurinkoa, bioenergiaa ja jätteiden poltosta syntyvää energiaa yhtä lailla toimintaympäristömme pitämiseksi vakaana”, totesi Energiateollisuus ry:n liittokokousseminaarissa puhunut Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen, joka on myös Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja.

”Lisäksi sähkö pitää saada sinne, missä sitä tarvitaan, ja tämän takia sähköä siirtävien yritysten investointimahdollisuuksia on syytä kehittää edelleen”, Honkanen jatkaa.

Eurooppalainen ilmastosopu eteni ympäristöneuvostossa eilen keskiviikkona, ja päätöksiä viedään parasta aikaa kansainväliseen ilmastokokoukseen Brasilian Belemiin. EU:n jäsenvaltiot sopivat pehmennetyistä tavoitteista vuodelle 2040. Tiukimmassa muodossa 90 % päästötavoite vuodelle 2040 ei mennyt läpi, tavoitetta lievennettiin mahdollisuuksilla ostaa korvaavia päästövähennyksiä kolmansista maista.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Kuva: Energiateollisuus ry

”EU:n nyt asetettu päästövähennyspolku on varmaankin paras saavutettavissa oleva tulos nykyisessä tilanteessa, ja on tärkeää että 90 % tavoite on edelleen mukana suunnitelmissa, vaikka reaalisesti luku tuleekin olemaan alempi. Samalla on muistettava, että nyt puheena olevat lukemat ovat huomattavan kunnianhimoisia verrattuna siihen, missä olimme joitakin vuosia sitten”, totesi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä liittokokousseminaarissa.

”Kansainvälinen ilmastoyhteisö on parhaillaan koolla Brasiliassa. Vaikeasta neuvotteluasetelmasta huolimatta toivon ja uskon, että yhteisymmärrys lopulta löytyy ja kansainvälinen ilmastotyö jatkuu. Tämä on Suomen tavoite, ja etu.”

Lähde: Energiateollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Hallitus antaa esityksen uudesta alueidenkäyttölaista alkuvuonna 2026. Esitys sisältää aurinko- ja tuulivoimarakentamista ohjaavat erityiset säännökset. Hallitus on sopinut tuulivoimarakentamisen vähimmäisetäisyyksistä. ”Alueidenkäyttölain

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.