Energia-alan media

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.
Kuva: Pixabay

Suomessa on 300 eri suunnitteluvaiheissa olevaa teollista aurinkovoimahanketta. Yhteiskapasiteetiltaan hankkeita on reilu 26 GW, joista rakentamislupa on 77 hankkeella (4,6 GW). Lisäksi 15 hanketta (1,4 GW) on kaavoitettu. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut reilulla gigawatilla Suomen uusiutuvien puoli vuotta sitten tekemästä tarkastelusta. Vaikka kaikki suunnittelussa olevista hankkeista eivät tule valmistumaan, on Suomessa kuitenkin paljon pitkälle kehitettyjä aurinkovoimahankkeita, jotka voi rakentaa nopealla aikataululla.

Samaan aikaan kun hankkeet etenevät nopeasti, suunnitellaan niiden kaavoitukseen merkittävää muutosta, jonka mukaan yli 50 hehtaarin aurinkovoimalat edellyttäisivät jatkossa kaavoituksen.

”Uusiutuvan energian investointeja ei vauhditeta lisäbyrokratialla. Hallitus lupaa hallitusohjelmassaan luvituksen sujuvoittamista, mutta 50 hehtaarin kaavaraja on askel täysin toiseen suuntaan. Vaikutus näkyy varsinkin paikallisella tasolla, kun esimerkiksi kuntien hallinto ruuhkautuu ja hankkeet viivästyvät, jolloin myös hyötyjen ennakointi vaikeutuu”, Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen toteaa.

Eduskuntakäsittelyssä olevan alueidenkäyttölain 50 hehtaarin kaavaraja aurinkovoimahankkeille pakottaa laatimaan kaavan myös syrjäisille joutomaille ja turvetuotannosta vapautuneille alueille, joille rakentamista kuitenkin myös halutaan ohjata.

”Myös hallitusohjelmassa on linjattu, että aurinkovoimaloiden rakentamista joutomaille sujuvoitetaan. Ristiriitainen politiikka ei edistä investointeja millään tavalla. Onneksi eduskunta voi vielä harkita lain kirjausta paremmaksi”, Mikkonen kommentoi.

Eniten hankkeita on suunnitteilla Satakuntaan

Aurinkovoimahankkeita suunnitellaan laajasti eri puolille Suomea. Suurin hankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta, johon suunnitellaan 29 hanketta (3,3 GW). Kapasiteetilla mitattuna seuraavina tulevat Etelä-Pohjanmaa (2,7 GW) ja Pohjois-Pohjanmaa (2,6 GW). Hankkeiden määrällä mitattuna Satakunnan jälkeen tulevat Pohjois-Pohjanmaa 28 hankkeella sekä Uusimaa (60 MW) ja Varsinais-Suomi (1,5 GW) 27 hankkeella.

Myös kuntatasolla aurinkovoiman hankekehitys jakautuu eri puolille maata. Eniten hankkeita suunnitellaan Loviisaan, jonne suunnitellaan kahdeksaa hanketta (636 MW). Kankaanpäähän (767 MW), Kokemäelle (195 MW) ja Orimattilaan (655 MW) suunnitellaan kuhunkin kuutta hanketta. Kapasiteetilla mitattuna kärjessä ovat Kauhajoki (942 MW), Kouvola (900 MW) ja Lappeenranta (854 MW).

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Hallitus antaa esityksen uudesta alueidenkäyttölaista alkuvuonna 2026. Esitys sisältää aurinko- ja tuulivoimarakentamista ohjaavat erityiset säännökset. Hallitus on sopinut tuulivoimarakentamisen vähimmäisetäisyyksistä. ”Alueidenkäyttölain

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.