Suomalaisten energia-asenteet ovat pysyneet varsin vakaina, mutta ydinvoiman suosio on edelleen vahvistunut. Tuuli- ja vesivoima ovat säilyttäneet vahvan asemansa, ja kaukolämmössä kiinnostus kohdistuu yhä enemmän hukkalämpöihin, joita syntyy teollisuudessa ja datakeskuksissa. Tämä käy ilmi Energiateollisuus ry:n vuosittaisesta energia-asennetutkimuksesta, jonka Iro Research toteutti lokakuussa yli tuhannen vastaajan otoksella.
Energiaomavaraisuus on kansalaisten tärkein energia- ja ilmastopoliittinen tavoite. Se nousi keskiöön jo Venäjän aloittaessa energiatoimitusten kiristämisen ennen hyökkäystään Ukrainaan. Toiseksi tärkeimpänä pidetään kohtuullista energian hintaa, ja kolmanneksi on noussut ilmastonmuutoksen hillitseminen, jonka merkitys on jälleen kasvussa kriisivuosien jälkeen.
Energialähteiden kannatus pysyy vakaana
Aurinkoenergia on edelleen suosituin energiamuoto, kun kysytään, mitä halutaan lisätä. Seuraavina tulevat tuulivoima ja ydinvoima, joka on ensimmäistä kertaa noussut vesivoiman edelle. Yli 80 prosenttia vastaajista haluaa lisätä tai pitää ennallaan ydin- ja vesivoiman tuotantoa. Bioenergian kannatus on hieman laskenut, mutta pysyy yhä korkealla tasolla. Fossiiliset polttoaineet ja sähkön tuonti ovat selvästi vähiten suosittuja.
”Vuoden 2022 kriisitunnelmista on selvästi palattu pidempiaikaisille kannatuskäyrille energiapoliittisten väittämien osalta. Tuolloin jopa käytöstä jäävien fossiilisten kannatus nousi, nyt ilmastoasiat painavat taas enemmän”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Sähkön tuonnin epäsuosio jaksaa yllättää joka vuosi. Osana pohjoismaisia sähkömarkkinoita viemme ja tuomme sähköä joka päivä ja on nimenomaan asiakkaan etu, että sähköä tuotetaan siellä, missä se on halvinta. Mutta tämä on otettava positiivisena viestinä kotimaiselle tuotannolle, sitä kannatetaan ja investointeja halutaan lisää.”
Lämmitysmuodoista suosituin on edelleen maalämpö, mutta uusiutuvilla tuotettu ja pienydinvoimalla tuotettu kaukolämpö ovat yhdessä lähes yhtä suosittuja. Kaukolämmön tuotantotavoista ylivoimaisesti mieluisin on hukkalämpö. Pienydinvoimaan suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, ja erittäin kielteisesti siihen suhtautuvia on vain pieni vähemmistö.
”Suomalaisten kasvava tuki kestäville ja puhtaille energialähteille sähkön ja kaukolämmön tuotannossa ei enää yllätä”, toteaa johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.
”Yhä laajemmin on ymmärretty puhtaan energiantuotannon merkitys yhtäältä ilmasto- ja muidenkin päästöjen vähentämisessä, sekä toisaalta talouskasvun ja hyvinvoinnin mahdollistajana.”
Sähkönjakelussa suomalaiset hyväksyvät maltillisesti korkeammat kustannukset, jos sähkökatkot pysyvät lyhyinä. Valtaosa vastaajista pitää sähköverkkoihin investoimista välttämättömänä yhteiskunnan sähköistymisen kannalta.
”Suomalaiset ymmärtävät tarpeen kehittää sähköverkkoja. Ilman riittäviä investointeja sähköverkkojen parantamiseen, emme pysty sähköistämään teollisuutta, liikennettä tai lämmitystä”, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.
Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pixabay
Lähde: Energiateollisuus ry
