Energia-alan media

Xamkin opinnäytetyö selvitti: energiayhteisöjen perustaminen taloyhtiöissä on jäätynyt lähes nollatasolle

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin sähkövoimatekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija Marko Sorsa on tutkinut opinnäytetyössään asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perustamisen hitautta. Muutamien matalien perustamispiikkien jälkeen energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan, eikä edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.

Vaikka lakimuutos 1133/2020 mahdollisti energiayhteisöjen perustamisen yksityishenkilöille, yhteisöille ja yrityksille Suomessa, niiden määrä asunto-osakeyhtiöissä on edelleen hyvin pieni. Energiayhteisöt mahdollistavat aurinkoenergialla tuotetun sähkön jakamisen taloyhtiön jäsenten kesken, jolloin hyötyjänä ei ole vain taloyhtiön kiinteistösähkön kulutuskohteet.

Fingrid Oyj:n tytäryhtiö Fingrid Datahub Oy selvitti opinnäytetyötä varten energiayhteisöjen määrän Suomessa helmi-maaliskuun vaihteessa 2025. Selvityksen mukaan Fingrid Datahub Oy:n ylläpitämässä datahub-järjestelmässä oli yhteensä vain 376 energiayhteisöä. Suurin osa, 282 energiayhteisöä, sijaitsi Etelä-Suomessa. Länsi-Suomessa, mukaan lukien Pirkanmaa ja Keski-Suomi, oli perustettu 75 energiayhteisöä, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Lapissa energiayhteisöjen määrä oli vain 19. Suomessa on kaikkiaan noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä.

Suomen suurimman sähköverkkoyhtiö Carunan toimialueella oli perustettu 90 energiayhteisöä ja toiseksi suurimman Elenia Oy:n alueella 34 yhteisöä. Kaikkiaan Suomessa on 77 sähkönjakelun verkkoyhtiötä.

Heikko tietoisuus ja isännöitsijöiden passiivinen rooli hidasteena

Opinnäytetyössä tehtyjen selvitysten mukaan yksi suurimmista syistä energiayhteisöjen vähäiseen määrään on edelleen vallitseva yleinen tietämättömyys niiden mahdollisuuksista taloyhtiöasumisen energiankäytössä. Myös isännöitsijöiden passiivinen rooli vaikuttaa merkittävästi energiayhteisöjen kehitykseen. Usein keskustelun energiayhteisön perustamisesta aloittaa valveutunut taloyhtiön asukas tai hallituksen jäsen, eikä isännöitsijä. Isännöitsijöiden koulutustarve energiayhteisöistä on akuutti. Suomessa noin 55 000 taloyhtiötä ostaa isännöintipalvelua, minkä lisäksi osassa taloyhtiöitä on asukasisännöinti.

Energiayhteisöjen yleiset hyödyt

Energiayhteisöt edistävät omakotitaloasumisen ja asunto-osakeyhtiöasumisen tasa-arvoista sähköenergiankäyttöä ja energiaomavaraisuutta. Ne lisäävät paikallista sähköntuotantoa ja ekologisuutta, sekä parantavat huoltovarmuutta. Lisäksi energiayhteisöt vähentävät sähkönsiirron tarvetta, mikä pienentää myös osaltaan ympäristöpäästöjä.

Lisätietoja: marko.sorsa@xamk.fi ja juha.korpijarvi@xamk.fi

Kuvat: Pexels

Lähde: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Reilu puolitus, kiitos!

EU:n komissio ”pudotti” heinäkuussa Fit for 55 -ilmasto- ja energialainsäädäntöpaketin, jonka vaikutus näkyy ja tuntuu. Fit for 55 tavoittelee valmiutta vähentää

Ilmastonmuutos pois takapenkiltä

Koronavirus on syönyt ilmatilaa monelta muulta tärkeältä asialta – joista pinon päällimmäisenä lienee ilmastonmuutos. Ja samaan tapaan kuin Covid-kriisissä taisteluväsymys on

Päästöt ennätyksellisen alas sähköntuotannossa

Sähköntuotannon päästöt ovat nyt alemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Energiateollisuus ry:n tammikuussa julkaisemat sähköntuotannon vuositilastot osoittavat, että sähköntuotannon päästöt laskivat vuoden

Varmuus on paras

Syyskuussa julkistetun energiajärjestelmien paremmuusvertailun mukaan Suomi on sijalla viisi vertailussa mukana olevasta 128:sta maasta. Viime vuonna Suomi oli World Energy Councilin

Datakeskukset kuumina

Energiatehokkuus ohjaa datakeskusten tulevaisuutta Suomen viileä ilmasto, vakaa sähköverkko, sähkön edullisuus ja runsas uusiutuvan energian tarjonta ovat tehneet Suomesta houkuttelevan kohteen

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 1/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.