Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva palkitsivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa esimerkillisiä energiatehokkuustekoja Vuoden Energianerokas 2019 -tunnustuksella. Tunnustuksen saivat viisi erilaista energiatehokkuustekoa. Innovatiivisten ja vaikuttavien toimien toivotaan tuovan uusia ratkaisuja myös laajempaan käyttöön.
Energiatehokkuussopimuksiin liittyneete sadat suomalaisyritykset ja kunnat tekevät vuosittain tuhansia erilaisia toimia, jotka tehostavat energiankäyttöä ja pienentävät ilmastokuormaa. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä avoimessa kilpailussa etsittiin teoista nerokkaimpia.
Viisi energianerokasta tekoa
Vuoden Energianerokas 2019 -tunnustuksen saivat Keskon ja Granlund Oy:n yhdessä toteuttama uudenlainen päivittäistavarakaupan energiankierrätysjärjestelmä, lapualaiskoulujen kehittämä konsepti energiataitojen oppimiseen ja opetukseen (Future Energy Skills and Gamifigation), Tampereen kaupungin ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyössä toteuttama maauimalan energiaratkaisu, Orion-konserniin kuuluvan Fermionin tehtaan hönkähöyryn höytykäyttö sekä perheyhtiö MSK Plastin toteuttama tyhjäkäyntikävely ja -seuranta.
Tuomaristo painotti valinnassa tekojen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta, kekseliäisyyttä, innostavuutta, monistettavuutta ja skaalautuvuutta.
– Voittajiksi ei valittu vain suuria tai mahtavia tekoja, sillä myös pieni voi olla suurta skaalautuessaan laajemmalle. Voittajiksi valikoitui erilaisia toimenpiteitä, jotka voivat tuoda helppoja ja uusia ratkaisuja monille toimialoille, kertoo tuomariston puheenjohtaja Tiina Sekki Energiavirastosta.
Tavoitteellinen energiankäytön tehostaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja monenlaisia toimia. Tästä syytä kisaan oli mahdollista ilmoittautua teknisten toimien lisäksi myös muun tyyppisillä teoilla.
Valinnan takana asiantunteva tuomaristo
– Mukaan osallistui ilahduttavan monipuolinen joukko tekoja ja toimijoita. Tämä osoittaa, että yrityksissä ja kunnissa tehdään kattavaa ja tuloksellista energiatehokkuustyötä suurella sydämellä, Sekki kiittää.
Voittajien valinnan suoritti alan asiantuntijoista koostuva tuomaristo, johon kuuluivat yli-insinööri Tiina Sekki Energiavirastosta, erityisasiantuntija Pia Kotro työ- ja elinkeinoministeriöstä, innovatiivisten liiketoimintamallien asiantuntija Janne Hietaniemi Solvedista, uusiutuvien energiajärjestelmien professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sekä energiatehokkuuden seurannan ja vaikutusten arvioinnin johtaja Ulla Suomi Motivasta.
Energiatehokkuuden merkitys kasvaa
Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energiaja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
– Päästövähennykset edellyttävät vastuullista ja tehokasta energiankäyttöä. Vapaaehtoisten sopimusten kirittämät energiatehokkuustoimet ovat tärkeitä ja ansaitsevat tunnustusta, sanoo ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Energiatehokkuussopimuksiin on liittynyt iso joukko suomalaisyrityksiä ja kuntia. Sopimuksen tavoitteisiin on sitoutunut lähes 550 yritystä ja niiden 4600 toimipaikkaa sekä yli 90 kuntaa ja kuntayhtymää, jotka tehostavat toimintansa energiankäyttöä vuosina 2017–2025. Liittyneiden energiankäyttö kattaa selvästi yli puolet Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
Lisätietoja: www.motiva.fi
