Nyt investoidaan keskisuuriin litium-ioni-akustoihin
Voimalaitosakustoja tarvitaan, jotta sähköä olisi aina saatavilla, kun sitä halutaan käyttää. Myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen lisää sähkön varastoinnin tarvetta. Aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen yleistyessä
uusiutuvaa energiaa pitäisi saada varastoitua myös pimeille ja tuulettomille ajanjaksoille.
SÄHKÖN VARASTOIMINEN on osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Sähkön välivarastoinnilla tuotanto ja kysyntä voidaan sovittaa joustavammin yhteen. Sähkövarasto voi myös toimia sähköverkon vakauttajana esimerkiksi vikatilanteissa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen sanoo, että tehopiikkien tasaaminen on varsin tärkeää tulevaisuuden energiaverkossa, jossa vaihtelevien tuotantomuotojen kuten tuuli ja aurinko osuus lisääntyy.
”Tehopiikkejä voidaan pienentää sekä kulutuksenjoustolla, että varastoimalla energiaa esimerkiksi akkuihin. Näin vältetään myös kallista varavoiman käyttöä ja samalla myös pienennetään päästöjä.”
Professorin mukaan tehopiikkien pienentämiseksi on tärkeää kehittää koko energiaketjua älykkäämmäksi energiantuotannosta sen kuluttamiseen.
”Sähköverkkojen lisäksi myös lämpö ja viilennysverot ovat tulevaisuudessa entistä älykkäämpiä.”
Fortumin akkuvarasto biovoimalaitoksessa
VTT:n akkututkimuksen tiiminvetäjä Mikko Pihlatien mukaan Suomessa on tehty tänä vuonna keskisuurten litium-ioniakkujen investointeja.
”Pohjoismaiden suurin akku otettiin keväällä käyttöön Fortumin Järvenpään voimalaitoksella.”
Fortumin Batcave-akkuprojektissa Pohjoismaiden suurin litium-ion-akkuvarasto asennettiin biomassaa käyttävän Fortumin Järvenpään biovoimalaitoksen yhteyteen.
”Batcave-projektimme vie meitä suuren harppauksen kohti aurinkotaloutta, jossa sähkön varastoinnilla on uusiutuvien energiantuotantomuotojen rinnalla merkittävä rooli. Sähköakku tuo joustavuutta valtakunnalliselle sähkömarkkinalle, mikä hyödyttää kaikkia sähkönkäyttäjiä. Batcave-projektissa pystymme sähkön varastoinnin lisäksi testaamaan täysin uusia ideoita akun mahdollisimman optimaaliseen ohjaukseen yhdessä muiden joustavien sähköntuotantomuotojen kanssa”, kertoo Fortumin tuotannon ohjauksesta ja kehityksestä vastaava johtaja Tatu Kulla.
Helsingin Suvilahti sai Pohjoismaiden suuren sähkövaraston
Akkututkija Pihlatie mainitsee myös toisen tuoreen akkuinvestoinnin. ”Helen Oy:n sähkövarasto Helsingin Suvilahdessa koostuu myös litium-ioni-akkukennoista.”
Helen Oy:n sähkövarasto on sijoitettu Suvilahden aurinkovoimalan viereen. Sen tarkoituksena on tasapainottaa sähkönjakelua. Sähkövaraston ideana on varastoida sähköä silloin, kun sähköntuotantoa on paljon, mutta kysyntää vähän. Kun taas sähkön kysyntä kasvaa, sitä voidaan purkaa varastosta.
Suvilahden sähkövarastoon voi varastoida hetkellisesti Helenin Suvilahden (340 kWp) ja Kivikon (850 kWp) aurinkovoimaloiden sähköt. Sähkövarasto koostuu 15 000 litium-ioniakkukennosta.
Sähkövarasto on valmistettu Pohjois-Italiassa, ja se kuljetettiin Suomeen maitse ja meritse. Toshiban valmistaman sähkövaraston litium-ioni-akkukennot ovat maailman edistyksellisintä saatavilla olevaa teknologiaa. Sähkövaraston Helenille toimitti Landis+Gyr.
Juridiikka hidastaa kehitystä
Pihlatie sanoo, että sähkövarastojen yleistymistä hankaloittaa vasta kehittyvien liiketoimintamallien lisäksi tällä hetkellä se, että nykyinen lainsäädäntö ei tunnista sähkön varastointia.
”Tällä hetkellä tulkinta on se, että jakeluverkkoyhtiö ei voi omistaa sähkövarastoa ja se voidaan luokitella yhtä aikaa sekä kulutukseksi että tuotannoksi, joten verot ja siirtomaksut joudutaan maksamaan sähköä ladattaessa ja tuotantomaksu sähköä purkaessa”, hän päättää
Teksti: Heli-Maria Wiik
Kuva: Fortum
