Uusia investointeja ja strategisia ratkaisuja Suomen energiajärjestelmässä
Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta, jossa siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaita ja kestäviä energiaratkaisuja näkyy voimalaitosrakentamisessa. Valmistuneet ja valmistumassa olevat voimalaitokset heijastavat paitsi kansallisia ilmastotavoitteita, myös teollisuuden tarpeita varmistaa energian saatavuus, toimitusvarmuus ja kilpailukyky.
OL3 toi vakauden – mutta ei yksin riitä
Vuoden 2023 lopulla täyteen kaupalliseen käyttöön siirtynyt
Olkiluoto 3 (OL3) on eittämättä ollut merkittävin yksittäinen
lisäys Suomen sähköntuotantokapasiteettiin vuosikymmeniin.
1 600 megawatin laitos kattaa yksin noin 14 % maan sähkönkulutuksesta.
OL3 on vakauttanut sähkömarkkinaa, pienentänyt
riippuvuutta tuontisähköstä ja madaltanut hintoja erityisesti
talvikaudella.
Ydinvoimasektori ei kuitenkaan pysähdy tähän.
Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen kariuduttua Venäjän
hyökkäyssodan
myötä keskustelu pienydinreaktoreista (SMR)
on kiihtynyt. Vaikka yhtään laitosta ei ole vielä rakenteilla,
useat energiayhtiöt – kuten Fortum, Helen ja LUT-yliopiston
vetämät konsortiot – ovat käynnistäneet esiselvityksiä ja
luvitusprosessien valmisteluja. Pienreaktorien nähdään
soveltuvan erityisesti kaukolämmön tuotantoon ja teollisuuden
prosessilämmön lähteiksi.
Tuulivoima kasvaa entistä strategisemmin
Tuulivoima on jatkanut nopeaa kasvuaan. Tänä vuonna on
tuotanto käynnistynyt jo esimerkiksi Ilmattaren Korpilevonmäen
tuulipuistossa (38,4 MW). Uusimpana tietona on, että Korpilevonmäen
tuulipuiston uudeksi omistajaksi on tulossa suomalaisen
varainhoitokonsernin United Bankersin uusiutuvan energian
rahasto, UB Uusiutuva Energia.
Lisäksi OX2 aloitti juuri uusien hankkeidensa rakentamisen.
Toinen on Karijoella ja Isojoella sijaitseva Rajamäenkylän
tuulipuisto (noin 367 MW) ja toinen on Honkakankaan tuulipuisto
(105 MW) Halsualla.
Kuva: Joakim Lagercrantz / OX2
Myös Vattenfallin Korsnäsin merituulipuisto, Suomen
ensimmäinen varsinainen offshore-projekti, on edennyt siihen
vaiheeseen, että osa tuulimittauksista on saatu tämän vuoden
alussa päätökseen ja koko vuoden kestävät lintututkimukset
ovat alkaneet maaliskuussa 2025. Lintututkimuksissa
keskitytään selvittämään lintujen käyttäytymistä erityisesti kevään ja syksyn muuttokauden sekä pesimäkauden aikana.
Lintututkimukset jatkuvat vuoden 2026 alkuun asti.
Vuoden 2025 aikana Suomeen ennakoidaan valmistuvan
noin 1 400 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Tämä
vahvistaa Suomen asemaa yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä
tuulivoimatuottajista.
Erityisesti energiavaltaiset teollisuudenalat ovat solmineet
pitkäaikaisia PPA-sopimuksia tuulivoimatoimijoiden kanssa turvatakseen
uusiutuvan sähkön saatavuuden ja hinnan. Tämä
kehitys tukee Suomen siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää
ja vahvistaa maan energiaomavaraisuutta.
Sähkön akkuvarastot vahvistavat uusiutuvan
energian joustavaa
Oulun Energia on tehnyt investointipäätöksen teholtaan
20 megawatin sähkön akkuvaraston rakentamisesta Toppilan
voimalaitosalueelle Ouluun. Investoinnin arvo on noin
11 miljoonaa euroa ja sen avulla yhtiö kehittää
sähköresurssien tehokasta ja joustavaa käyttöä sähkömarkkinoilla.
Oulun Energian investointi tukee yhtiön kasvustrategiaa
vihreän siirtymän edistämisessä. Uudenlaisen energiajärjestelmän
kehittäminen ja sen joustava käyttö ovat keskeisiä tavoitteita.
Sähkön akkuvarasto, jonka kapasiteetti on 40 megawattituntia,
mahdollistaa uusiutuvan energian varastoinnin
ja käytön kysyntähuipuissa. Se parantaa huoltovarmuutta
ja tasaa sähkön hintavaihteluita markkinaehtoisesti. Sähkön
akkuvarasto rakennetaan Toppilan voimalaitosalueelle, jossa
Oulun Energialla on jo oma voimalaitos, kaukolämpöä tuottava
sähkökattila sekä iso kaukolämpöakku. Sähkön akkuvaraston
rakennustyöt käynnistyvät jo kesällä 2025 ja uusi
varasto otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana.
Bioenergia – hajautettua voimaa
Bioenergian rooli on vahva etenkin alueellisessa sähkö- ja
lämmöntuotannossa. Viime vuosina painopiste on siirtynyt turpeesta
puuperäisiin polttoaineisiin ja kiertotalouden raakaaineisiin.
Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahti 3 voimalaitos otettiin
käyttöön vuonna 2023. Naistenlahden biovoimalaitoksen
tuotanto kattaa noin 50 % Tampereen kaukolämmön tarpeesta,
ja se tulee toimimaan Tampereen Energian päätuotantolaitoksena
seuraavien vuosikymmenten ajan.
Naistenlahden voimalaitokset Tampereella. Kuva: Tampereen Energia Oy
Vuonna 2023 käynnistyi myös Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas,
joka valmistaa 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja
lehtipuusellua
vuodessa. Tehdas toimii ilman fossiilisia polttoaineita
ja on suunniteltu täysin jätteettömäksi vuoteen 2030
mennessä. Uuden teknologian avulla laitoksessa toteutetaan
kiertotalous, jossa puuraaka-aine ja tuotannossa syntyvät sivuvirrat
hyödynnetään kokonaan biotuotteina ja bioenergiana.
Tehdas tuottaa muun muassa mäntyöljyä, tärpättiä ja uusiutuvaa
sähköä, yhteensä kaksi terawattituntia vuodessa, mikä
kattaa 100 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen
kulutuksen.
Vety ja hukkalämpö: nousevat trendit
Vaikka vetytalouden laajamittainen käyttöönotto on vielä
edessä, pilottihankkeet ovat jo käynnissä ja jotain on valmistunutkin.
P2X Solutions Oy:n rakentama ensimmäinen kotimainen
vetytehdas Harjavallassa vietti avajaisiaan 26.3.2025.
Vedyn tuotantolaitoksen lisäksi Harjavallan laitoskokonaisuuteen
kuuluu myös synteettistä metaania tuottava metanointilaitos,
jonka toiminta käynnistyy myöhemmässä vaiheessa. P2X
Solutions
suunnittelee lisäksi vetylaitoksia muun muassa Joensuuhun
ja Ouluun. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa vedyn tuotantoa
asteittain siten, että Joensuun laitoksen kapasiteetti olisi
40 MW ja Oulun laitoksen jopa 100 MW.
Helen teki vuoden 2024 keväänä investointipäätöksen
vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta Vuosaareen.
3H2-projekti on kunnianhimoinen hanke ja siinä yhdistyy
neljä eri sektoria: sähkö, liikenne, lämmitys ja vety sekä joustavuus
niiden välillä. Helenille hanke antaa mahdollisuuden
olla ensimmäisten toimijoiden joukossa Suomen uusiutuvan
vedyn markkinoilla. Tavoitteena on käynnistää vedyn tuotanto
uudessa laitoksessa vuonna 2026.
Nordic Ren-Gas Oy taas suunnittelee Power-to-Gas-tuotantolaitosta
Keravalle. Tavoitteena on tuottaa uusiutuvaa
e-metaania, vetyä sekä kaukolämpöä, joka hyödynnetään
hukkalämmöstä. Laitos on tarkoitus sijoittaa Keravan Energian
biovoimalaitoksen läheisyyteen, mikä mahdollistaa sekä
hiilidioksidin hyödyntämisen energiayhtiöltä että tehokkaan
kaukolämpöintegraation. Hanke etenee tiiviissä yhteistyössä Keravan
Energian kanssa. Rakentamisen on alustavasti suunniteltu
ajoittuvan vuosille 2025–2027, ja ympäristövaikutusten
arviointiprosessi on käynnistetty.
”Suomen energia-alalla eletään parhaillaan murroskautta.
Hukkalämmön hyödyntäminen on noussut yhä merkittävämmäksi
osaksi energiantuotantoa etenkin urbaanilla
alueella.
Esimerkiksi Vantaan Energia rakentaa parhaillaan
Varannoksi nimettyä lämmön kausivarastoa, jonne voi varastoida
alhaisen lämmitystarpeen aikana syntyvää ylimääräistä
lämpöä varastoon ja purkaa sitä sitten pakkasilla kaukolämpöverkkoon
välttyen näin kalliiden fossiilisten tuontipolttoaineiden
käytöltä.
Yhteenveto: hajautuva, hajauttava ja
hajautettavissa
Suomen voimalaitosrintamalla on nähtävissä selvä suunta
kohti monimuotoista ja hajautettua energiantuotantoa. Uudet
investoinnit painottuvat yhä useammin uusiutuviin ja päästöttömiin
energialähteisiin, mutta niiden rinnalla kulkevat vakaat ja
suunnitelmalliset ydinvoimaratkaisut.
Energiateollisuuden ammattilaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa
paitsi uusia teknologioita ja investointimahdollisuuksia,
myös kasvavaa tarvetta osaamiselle järjestelmätason optimoinnissa,
älykkäässä ohjauksessa ja toimitusvarmuuden hallinnassa.
Voimalaitoskartta elää – ja samalla elää koko Suomen
energiatalous.
Teksti: Petri Charpentier
