Energia-alan media

Viisi suomalaista hanketta saamassa tukea EU:n Innovaatiorahastosta uusien puhtaiden teknologian ratkaisujen käyttöönottoon

Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö

Euroopan komissio ilmoitti 3.11.2025 valinneensa 61 hanketta Euroopan Innovaatiorahaston nettonollateknologioiden tuoreimman haun rahoituksen saajiksi. Hankkeille osoitetaan 2,9 miljardin euron rahoitus. Tukea on saamassa myös viisi suomalaista hanketta: NotNukeOne, SCOOP, MAGHYC, NEXT HYDROMET ja SB-VARKAUS.

”Hienoa, että suomalaiset hankkeet menestyivät jälleen EU:n Innovaatiorahaston tukihaussa! Tarvitsemme uusia nettonollateknologian hankkeita eri sektoreilta, kun irtaudumme fossiilitaloudesta. Menestys EU-tason rahoituskierroksilla osoittaa, miten suomalaisesta innovaatio- ja teknologiaosaamisesta voidaan ammentaa erittäin kiinnostavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Suomeen sijoittuvien hankkeiden saaman tuen arvioidaan olevan yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Komissio ei kuitenkaan tässä vaiheessa ilmoittanut hankekohtaisten tukien määrää. Tukisummat tarkentuvat siinä vaiheessa, kun hyväksytyt hankkeet allekirjoittavat avustussopimuksen Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA:n kanssa.

Hankkeen kehittäjät aloittavat nyt sopimuksen valmisteluvaiheen CINEAn kanssa. Tämän vaiheen arvioidaan kestävän noin kuusi kuukautta. Siinä komissio ja hankekehittäjät viimeistelevät rahoitussopimuksen, jossa vahvistetaan talousarvio ja aikataulu sekä tekniset ja oikeudelliset yksityiskohdat. Lopulliset tulokset ja tukisummat vahvistetaan vuoden 2026 alkupuoliskolla.

EU:n innovatiivista nettonollaprojektit on valittu edistämään huipputason puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa ympäri Eurooppaa. Niiden saama tuki rahoitetaan Euroopan päästökauppajärjestelmästä (EU ETS) saatavilla tuloilla. Rahoitettavat hankkeet valittiin 359 hakemuksen joukosta. Komission mukaan hakemusten suuri määrä on osoitus Euroopan nettonollateknologia-alan kypsyydestä ja vahvasta sitoutumisesta hiilestä irtautumiseen EU:n puhtaan teollisuuden ohjelman mukaisesti. 

Hankkeiden painopisteet ovat energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, uusiutuvassa energiassa ja energian varastoinnissa, nettonollaliikkuvuudessa ja rakennuksissa, puhtaan teknologian valmistuksessa ja teollisessa hiilenhallinnassa.

EU:n Innovaatiorahaston tavoitteena on edistää investointeja huipputason vähähiilisiin ja nettonollateknologioihin, joilla tuetaan Euroopan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Komissio valmistelee seuraavien innovaatiorahaston ehdotuspyyntöjen käynnistämistä joulukuun 2025 alussa.

Rahoitussopimuksia valmistelemaan valitut suomalaiset hankkeet

NotNukeOne – Aurinkosähköä ja maataloutta samoilta pelloilta. Alight Ostonen Oy:n NotNukeOne-hanke on rakentamassa Loviisaan Suomen ensimmäisen suuren aurinkopuiston, joka tuottaa sähköä ja tukee samalla maataloustuotantoa. Tekoäly ja akkuvarasto optimoivat energiantuotannon ja -kaupan, lisäten tehokkuutta ja tuloja. Hanke näyttää mallia siitä, miten aurinkoenergia ja maatalous voivat hyötyä toisistaan kestävästi.

SCOOP – Öljynjalostamosta biopolttoaineiden ja kiertotalouden edelläkävijäksi. NESTE Oyj:n SCOOP-hanke muuttaa porvoolaisen öljynjalostamon uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen keskukseksi. Mäntyöljystä valmistetaan edistyneitä biopolttoaineita, ja prosessit sähköistetään hiilineutraaleiksi. Teknologia mahdollistaa uusien kestävien raaka-aineiden käytön polttoaine-, muovi- ja kemianteollisuudessa.

MAGHYC – Vetyä ja hiilitalteenottoa risteilyaluksilla. Royal Caribbean Groupin MAGHYC-hanke testaa ensimmäisenä maailmassa laivalla tapahtuvaa vedyn tuotantoa ja hiilen talteenottoa. BioLNG:stä valmistetaan vähähiilistä vetyä, ja kiinteä hiili otetaan talteen arvokkaaksi sivutuotteeksi. Hanke vie merenkulun kohti puhtaampaa, kiertotaloutta tukevaa tulevaisuutta.

NEXT HYDROMET – Sähköautojen akut kiertoon. Fortum Battery Recycling Oy:n NEXT HYDROMET -hanke kehittää uuden prosessin käytettyjen litiumioniakkujen kierrätykseen Suomessa. Menetelmä erottaa ja palauttaa tehokkaasti arvokkaita metalleja, kuten litiumia, nikkeliä ja kobolttia, lähes jätteettömästi. Hanke vahvistaa Euroopan akkuomavaraisuutta ja tukee vihreää siirtymää.

SB-VARKAUS – Superakut sähköverkon tasapainottamiseen. Skeleton Technologies Oy:n SB-VARKAUS-hanke laajentaa uuden SuperBattery-teknologian teolliseen tuotantoon Suomessa. Niobiumoksidianodi mahdollistaa salamannopean latauksen ja pitkän käyttöiän, yhdistäen akkujen ja superkondensaattorien parhaat puolet. Hanke tukee energiajärjestelmän vakauden ja omavaraisuuden kehittämistä Euroopassa.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Laatua ja tarkkuutta päästömittauksiin

Teollisuuspäästöjen seuraamiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan luotettavaa päästömittausta. Viime vuosina julkaistut EU-säädökset – esimerkiksi jätteenpolton (2019) sekä suurten voimalaitosten (2017) parhaan käyttökelpoisen

Vesilaitokset siirtymässä digiaikaan

Luotettava vesihuolto on yhteiskunnan toiminnan tärkeimpiä perusedellytyksiä. Laadukkaita, riittäviä ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja tarvitaan niin terveyden, asumisen, yhteiskunnan palveluiden kuin tuotanto- ja

EU jatkaa teollisuuden päästöjen suitsemista

Hiilidioksidin talteenotto savukaasuista voisi onnistua uuden teknologian ansiosta EU:n teollisuuden ympäristönsuojelutoimet ovat selvästi tehostuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Ympäristölainsäädäntö on tiukentunut, energiatehokkuus

Rikkidirektiivi: ilmanlaadun parantaja, kasvun ajuri

Laivaliikenne on maailman toiseksi suurin rikkipäästöjen aiheuttaja heti energiateollisuuden jälkeen, joten laivaliikenteen päästöjä rajoittamalla saadaan aikaan merkittäviä parannuksia hengitysilman laatuun. Euroopan

Päästöjen herraksi

Regulaatio kiristyy jatkuvasti, mutta teknologia auttaa teollisuusyrityksiä saavuttamaan tiukatkin päästörajat EUROOPAN UNIONISSA on pitkä perinne erilaisten päästöjen mittaamisesta ja vähentämisestä teollisuusympäristössä.

PIPO-asetus korvattiin uudella asetuksella

Valtioneuvoston niin sanottu PIPO-asetus polttoaineteholtaan 5-50 MW:n energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista kiristyi vuodenvaihteessa koskemaan myös vanhoja tuotantolaitoksia. Samalla varsinainen PIPO-asetus korvattiin uudella asetuksella,

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 1/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.