Suomi – ja koko Eurooppa – varautuu kylmään talveen. Venäjän hyökkäyssota on käynnistänyt akuutin energiakriisin, joka nostaa hintoja ja heikentää energian saatavuutta. Kriisin ratkaisu edellyttää
nopeita toimenpiteitä, mutta niitä tehtäessä on muistettava, että tehdyt investoinnit ovat pitkävaikutteisia. Mistä tietää, mitkä investoinnit ovat viisaita tiukassa tilanteessa?
Venäjän maakaasukortti on – lähes kirjaimellisesti – mustapekka. Puhdas energia voi kuitenkin
siivittää vihreää kasvua, josta on mahdollista rakentaa Suomen taloudellisen menestyksen kivijalka.
Energiateollisuus ry:n ja Afryn yhdessä tekemän tuoreen selvityksen mukaan onnistunut vihreä
siirtymä vaatii nykyisellään vahvaa panostusta energiaverkkoihin.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä painottaa, että nykyisten ja tulevien
energiahaasteiden
ratkaisu vaatii hyvää verkkoinfraa. Pohjatyö on toki tehty ja se on tehty hyvin:
investointeja
on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen miljardin edestä. Nykyisellään
kantaverkko, jakeluverkot ja kaukolämpöverkot ovat maailmanluokkaa.
Selvityksen mukaan kriittisimpiä kehityskohteita ovat sähkö- ja vetyverkot. Sähkön
jakeluverkkojen valvontamenetelmien muutokset leikkasivat verkkoyhtiöiden tulosta. Hyytynyt
kassavirta on vähentänyt investointeja verkkoihin, paljastaa Energiateollisuus ry:n jäsenilleen tekemä
kysely. Kolmessa neljästä kyselyyn vastanneesta verkkoyhtiöstä investointivolyymi pienenee vuodesta
2021 vuosille 2022–2023.
Sodan tuulien lisäksi myös kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, kiihtyvä energiamurros sekä
sähköistyvä yhteiskunta haastavat koko sähköjärjestelmää. Fingridillä onkin työn alla sähköjärjestelmävisio,
joka sisältää neljä erilaista tulevaisuusskenaariota sähkön tuotannon ja kulutuksen
kehittymisestä vuosille 2035 ja 2045.
Visiotyön tarkoituksena on tuoda laajemmin esille millaisia tarpeita, haasteita ja mahdollisuuksia
energiamurros aiheuttaa sähkömarkkinoille, kantaverkolle ja sähköjärjestelmän tekniselle
toimivuudelle.
Sähköjärjestelmävisio esittelee Suomen mahdollisuuksia kilpailla sähkön tuotanto- ja
kulutushankkeista sekä tunnistaa ja nostaa keskusteluun haasteita ja mahdollisuuksia, joita
hiilineutraaliin sähköjärjestelmään ja yhteiskuntaan siirtyminen tuo tullessaan.
Fingridin mukaan vahva ja luotettavasti toimiva sähkön kantaverkko mahdollistaa investoinnit niin
sähköä käyttävään teollisuuteen kuin sähköntuotantoon. Siksi pitkän tähtäimen suunnittelussa tulee
varautua korkeidenkin sähkön kulutuksen ja tuotannon potentiaalien toteutumiseen.
Työpöydällä olevat neljä skenaariota ovat nimeltään Sähköä tuotteiksi, Tuulella vetyä,
Merellä tuulee sekä Voimaa läheltä.
Sähköä tuotteiksi -skenaariossa Suomi kehittyy sähköstä tehtyjen tuotteiden (P2X-tuotteiden)
merkittäväksi viejämaaksi; Tuulella vetyä -skenaariossa Suomesta sukeutuu merkittävä vedyn
vientimaa; Merellä tuulee -skenaariossa avaintekijänä on merituulivoiman voimakas kasvu; Voimaa
läheltä -skenaariossa sähköä tuotetaan useista eri lähteistä (mm. maatuulivoima, perinteinen
ydinvoima, SMR-ydinvoima, aurinkovoima).
Skenaariosta riippumatta lienee selvää, että uusiutuvan tuotannon kasvun myötä sähkön hinta
ja tarjonta vaihtelevat jatkossa enemmän kuin tähän asti. Esimerkiksi tämän vuoden aikana tullaan
investoimaan yksin tuulivoimaan 2,2 miljardia euroa, mikä vastaa yli viidennestä koko teollisuuden
investoinneista.
Myös aurinkoenergiaan ollaan investoimassa yhä laajemmin, kun entisille turvesoille etsitään
uutta käyttöä. Vaihtuva tuotanto haastaa kehittämään tapoja varastoida energiaa esimerkiksi vetynä,
tai kuumana vetenä, kuten esimerkiksi Vantaalla ja Vaasan Vaskiluodossa. Varastointi edellyttää
sähkönsiirtoverkoston lisäksi vetyverkostoa ja kehittyvää kaukolämpöverkostoa, joka tarjoaa
mahdollisuuksia tasapainottaa tuotannon vaihteluita.
Vihreä siirtymä sai ajolähdön – ja nyt pitää juosta.
Petri Charpentier
