Vety on noussut nopeasti yhdeksi keskeiseksi tekijäksi teollisuuden energiakäänteessä. Kansainväliset ilmasto- ja päästövähennystavoitteet luovat painetta löytää ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi, ja vety tarjoaa tähän monipuolisen välineen. Suomelle tilanne avaa harvinaisen mahdollisuuden: osaamisemme energiainfrassa, teknologiateollisuudessa ja teollisuuden järjestelmäintegraatiossa tarjoaa hyvät lähtökohdat sekä kotimarkkinoiden että viennin kasvulle.
Kotimaassa vetylaitosten liiketoimintapotentiaali rakentuu ennen kaikkea teollisuuden omien tarpeiden ympärille. Teräs- ja kemianteollisuus ovat suurimmat yksittäiset vetyratkaisujen käyttäjät, mutta myös energia-alan toimijat, liikenteen raskas kalusto ja satamatoiminnot etsivät jo aktiivisesti mahdollisuuksia hyödyntää vihreää vetyä. Valtion asettamat tukimekanismit ja EU:n rahoitusinstrumentit tukevat investointien alkuvaihetta, mutta kestävyyden ratkaisee markkinaehtoisen kysynnän syntyminen. Sähköntuotannon runsas uusiutuvan kapasiteetin rakentaminen on tässä kriittinen edellytys: ilman riittävän edullista ja puhdasta sähköä ei synny kilpailukykyistä vetyä.
Suomessa vetylaitosratkaisujen markkina on vielä alkuvaiheessa, mutta muutamien suurhankkeiden eteneminen luo uskoa. Niiden myötä syntyy myös tarvetta kotimaisille laitetoimittajille, projektinhallinnalle ja huoltopalveluille – toisin sanoen koko arvoketjulle. Tämä vahvistaa ekosysteemiä ja kasvattaa osaamispohjaa.
Vientinäkymät ovat kenties vieläkin lupaavampia. Euroopassa vetyhankkeiden määrä kasvaa vauhdilla, mutta kaikilla mailla ei ole samanlaista teknologiateollisuuden osaamista kuin Suomella. Erityisesti modulaariset vetylaitosratkaisut, tehokkaat elektrolyyserit, prosessiautomaation järjestelmät ja turvallisuusteknologiat ovat alueita, joilla suomalaisyritykset voivat löytää markkinarakoja. Lisäksi maantieteellinen läheisyys Keski-Eurooppaan ja hyvät logistiset yhteydet helpottavat toimituksia ja yhteistyötä.
Haasteitakin riittää. Kilpailu on kovaa, ja teknologioiden kaupallistaminen vaatii pitkäjänteisiä investointeja sekä riittävän suuria referenssihankkeita. Myös regulaation kehittyminen – esimerkiksi vetysertifikaatit ja EU:n sisämarkkinamekanismit – vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten kannattaviksi vientimarkkinat muodostuvat. Suomalaisten yritysten kannattaa tässä vaiheessa verkostoitua kansainvälisesti, osallistua EU-hankkeisiin ja rakentaa kumppanuuksia suurten toimijoiden kanssa.
Vetylaitosratkaisujen potentiaali on kiistaton, mutta sen hyödyntäminen edellyttää johdonmukaista panostusta. Suomella on mahdollisuus profiloitua paitsi vetytalouden käyttäjäksi myös ratkaisujen viejäksi. Tämä vaatii rohkeutta, yhteistyötä ja ennen kaikkea uskoa siihen, että vetytalous ei ole vain tulevaisuutta – se on jo alkanut.
PETRI CHARPENTIER
