Suomessa valmistui viime vuonna yli 8 miljardin euron arvoiset investoinnit vihreään siirtymään, mikä on EK:n dataikkunan seurantahistorian ennätystaso. Hyvä energiajärjestelmä on antanut Suomelle etumatkaa investointiympäristönä, mutta verrokkimaat pyrkivät kuromaan kilpailuetua kiinni omilla mittavilla investointiohjelmillaan. Verokannustimen jatkaminen olisi konkreettinen keino, jolla Suomi vahvistaisi omaa vetovoimaansa.
EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan Suomessa on vireillä eri vaiheissa olevia vihreän siirtymän investointihankkeita yli 1250 kappaletta, yhteensä yli 300 miljardin euron arvosta.
Luvut kertovat, että hankkeiden eteneminen on ollut vahvaa ja vihreän siirtymän investoinneista on tullut merkittävä talouden ajuri Suomelle, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo:
”Vuonna 2025 saavutettiin dataikkunan tilastointihistorian ennätystaso, kun yli 8 miljardin euron arvoiset hankkeet valmistuivat. Lukujen taustalta löytyy etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointeja sekä yksittäisiä suuria tehdasteollisuuden hankkeita. Kaiken kaikkiaan hankkeita valmistui viime vuonna 174 kappaletta. Dataikkunan seuranta ulottuu vuoteen 2021, josta alkaen Suomeen on valmistunut vihreän siirtymän investointeja kaiken kaikkiaan jo yli 26 miljardin euron arvosta. Investointipäätökset on lisäksi tehty kaiken kaikkiaan 18 miljardin euron arvoisista hankkeista.”
Myös uusia hankkeita laitettiin viime vuonna vireille eri puolilla maata lähes 280 kappaletta, noin 24 miljardin euron arvosta. Kappalemääräisesti korostuvat energian varastointiin ja datakeskuksiin liittyvät investoinnit. Euromääräisesti suurimpina kategorioina erottuvat datakeskukset (yli 12 miljardia euroa) ja vetylaitokset (lähes 7 miljardia euroa).
Jättihankkeet tarvitsevat lisää tuuppausta
Tahti voi olla hetkeksi tasoittumassa, sillä nykylukujen valossa tänä vuonna olisi valmistumassa 5,3 miljardin euron arvoiset hankkeet. Sitäkin isompi investointiaalto ajoittuisi vuodelle 2027, jolloin on valmistumassa yli 7 miljardin hankkeet.
Suomen pitäisi saada nyt napattua isoja kaloja, kannustaa Janne Peljo:
”Ensimmäisten suurempien biokaasulaitosten ja akkuteollisuushankkeiden on määrä valmistua tänä vuonna ja samoin sähkökattiloita, sähkövarastoja ja datakeskuksia laitetaan runsaasti liikkeelle. Sen sijaan pitemmässä puussa ovat sähköä käyttävät ison mittakaavan teolliset hankkeet esimerkiksi metallinjalostukseen tai vetyyn liittyen. Nyt olisi otollinen hetki antaa niille tuuppausta teollisuuspoliittisilla täsmätoimilla”.
Suomen kilpailukyvyn eteen on tehtävä hartiavoimin töitä
Suomen kilpailuetuina ovat eurooppalaisittain kustannustehokas sähköjärjestelmä, hyvät sähkönsiirtoyhteydet sekä vahva osaaminen eri teknologioissa. Vielä nyt Keski-Eurooppa on Suomea jäljessä, mutta etulyöntiasemaamme haastetaan ankarasti. Kilpailijamaat panostavat energiajärjestelmien kehittämiseen ja ylösajavat jättimäisiä tukiohjelmia, muistuttaa vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:
”Nyt täytyy tehdä hartiavoimin töitä, jotta saamme varmistettua investointien toteutumisen Suomeen. Ensiarvoista on varmistaa jatko puhtaan siirtymän investointien verokannustimelle, panostaa energiainfraan sekä huolehtia lupareformille onnistunut toimeenpano”.
Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK
