Vetytaloutta ja -infrastruktuuria kehitetään parhaillaan kotimaassa ja kansainvälisesti. Infrastruktuuri luo edellytykset vetytalouden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiselle. Vetytaloudella on potentiaalia kehittyä merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta.
”Vetytalous on keskeinen osaratkaisu, jolla energiajärjestelmää voidaan täydentää. Vihreitä arvoketjuja kehittämällä voidaan siirtyä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvan energian laajamittaista hyödyntämistä ja hillitä hiilidioksidipäästöjä merkittävästi”, taustoittaa Gasgrid Finlandin TKI-kehityspäällikkö Venla Saarela.
Gasgrid Finlandilla on käynnissä neljä vetyinfrastruktuurihanketta. Laajamittaiset hankkeet ovat tällä hetkellä esiselvitysvaiheessa.
Hankkeissa kehitetään vedyn siirtoverkkojen kokonaisuutta, joka yhdistää vedyn tuotanto- ja kulutuskohteet Suomen sisällä ja Itämeren alueella. Siirtoverkkojen kokonaisuus auttaa optimoimaan tuotantoa toimimalla puskurivarastona sekä mahdollistaa investointien skaalaamisen.
Hankkeilla edistetään Suomen energia- ja raaka-ainejärjestelmän kehitystä sekä uusiutuvan tuulienergian laajamittaista hyödyntämistä. Vetyinfrastruktuurin avulla uusiutuvan energian resursseja voidaan hyödyntää useiden sähköön perustuvien teollisuuden alojen kehittämiseen.
”Infrastruktuuria on kehitettävä etupainotteisesti, jotta voimme luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia kotimaisille energia-alan toimijoille tuotannossa ja jatkojalostamisessa. Vetyinfrastruktuuria kehittämällä luomme edellytykset sille, että vetytaloudesta muodostuu uusi, vahva teollisuudenala metsä- ja terästeollisuuden rinnalle”, Saarela sanoo.
Vetytalouteen panostaminen parantaa myös energiatalouden huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Tuulivoimalla voidaan tuottaa vetyä yli oman tarpeen, joten infrastruktuurin myötä vientimarkkinat avautuvat Suomen ja muiden Itämeren alueen valtioiden välillä.
Vetytalous vauhtiin yhteistyöllä
Tavoitteena on, että mittavat vetyinfrastruktuurihankkeet valmistuvat vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamista tukee Suomen aktiivisen energia-alan erittäin vahva osaaminen, jota voidaan hyödyntää täysimittaisesti teollisten toimijoiden investointien avulla.
Gasgrid Finland toimii hankkeiden edistämiseksi aktiivisesti yhteistyössä eri osapuolien kanssa. Koordinoitu yhteistyö mahdollistaa investointien ajoittamisen oikein, jolloin ala kehittyy harppauksin.
”Vetytalouden potentiaalin hyödyntäminen vaatii uusien toimintamallien kehittämistä ja sujuvaa viranomaisyhteistyötä. Lainsäädäntö ja regulaatio ovat vielä kehitteillä, mikä luo epävarmuuksia investointiympäristöön”, sanoo Saarela.
Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun lainsäädäntöä, sääntelyä ja teknisiä standardeja kehitetään rinta rinnan infrastruktuurin ja liiketoimintamahdollisuuksien kanssa. Yhteistyö muiden Itämeren alueella toimivien operaattoreiden kanssa luo kaikille osapuolille edellytykset toimivan jakeluverkon luomiseen.
Gasgrid Finlandin Joutseno-Imatra vedyn siirtoverkkohanke toimii demohankkeena, jossa toimintamalleja, teknisiä ratkaisuja sekä yhteistyötä viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa kehitetään ja testataan.
Nordic Hydrogen Route -hanke yhdistää Suomen ja Ruotsin vetymarkkinat Perämeren alueella. Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -hankkeessa rakennetaan Etelä-Suomen alueelle kattava vetyverkko sekä kehitetään Itämeren alueen vetymarkkinoita. Baltic Sea Hydrogen Collector -hankkeessa selvitetään mahdollisuutta rakentaa Suomea, Ruotsia ja Keski-Eurooppaa yhdistävä offshore-vetyputki-infrastruktuuri.
Lisätietoja: www.gasgrid.fi
Teksti: Merja Maukonen
