Energia-alan media

Vetyä tehdään auringonvalolla Oulun yliopiston katolla – aurinkovetyreaktorin prototyypin testit käynnistyivät

Samuli Urpelainen ja Marko Huttula uskovat, että aurinkovetypaneelit yleistyvät teolliseen käyttöön 2030-luvun alkupuolella. Kuva: Kaisu Koivumäki / Oulun yliopisto

Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen sisällä on vettä ja valokatalyyttinen materiaali.

Aurinkovedyn tuottaminen perustuu vesimolekyylien hajottamiseen vedyksi ja hapeksi valokatalyyttisesti auringonvalon avulla. Menetelmä ei vaadi lainkaan sähköä, toisin kuin vedyn tuotannossa yleistyvä vesielektrolyysi-menetelmä, joka vaatii valtavasti energiaa.

”Aurinkovedyssä vety on prosessin suora tulos. Tutkimuksemme avulla on mahdollistettu vedyn tuottaminen suoraan Auringon energialla – ilman välivaihetta, jossa energia muutetaan sähköksi”, sanoo professori Marko Huttula , joka johtaa Oulun yliopiston vetytutkimusta. Aurinkovedyn tuotanto mahdollistaa hajautetun vedyntuotannon myös sähköverkon ulkopuolella, kunhan on vettä ja auringonvaloa.

”Aurinkovedyn kehittämisessä teolliseen mittakaavaan Suomi on kehittäjien kärkijoukoissa Japanin ja Espanjan kannoilla. ”Oulun testireaktori on tärkeä askel aurinkovedyn edistämisessä. Pitkään laboratoriossa kehittämämme prosessi, katalyytit sekä aurinkovetypaneelien kalvot ovat nyt saavuttaneet prototyyppivaiheen”, kertoo yliopistotutkija Samuli Urpelainen.

Aurinkovedyn tuotannossa katalyyttimateriaaliin imeytyvän, näkyvän auringonvalon energia riittää hajottamaan vesimolekyylit vedyksi ja hapeksi, jotka kerätään. Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota. Laboratoriossa keinovalon avulla Oulun yliopiston tutkijat ovat aiemmin tuottaneet aurinkovetyä peräti 86 vuorokauden ajan ilman tehon heikkenemistä.

Aurinkovetyreaktori koostuu läpinäkyvistä paneeleista, joissa on vettä ja valokatalyyttistä materiaalia kalvoihin kiinnitettynä. Katalyyttimateriaaliin imeytyvä auringonvalon energia hajottaa vesimolekyylit vedyksi ja hapeksi, jotka kerätään. Kuva: Kaisu Koivumäki / Oulun yliopisto

Katalyytteinä käytetään usein harvinaisia metalleja, joiden saatavuudessa tai katalyysivaiheen kestossa voi olla haasteita. Oulun yliopiston aurinkovetyreaktorissa kehitetään edullisia katalyyttejä, jotka eivät ole kriittisiä raaka-aineita, eivätkä lisää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista. Jatkossa Oulussa tutkitaan esimerkiksi Suomesta löytyvää edullista nikkeliä katalyyttina.

”Katalyyttejä rakennetaan erilaisten molekyylien yhdisteistä, joissa haetaan näkyvälle auringonvalolle mahdollisimman herkkiä yhdistelmiä. Nikkeli lisää reagointia auringonvaloon, ja sitä voidaan monipuolisesti yhdistellä muihin aineisiin”, Urpelainen jatkaa.

”Yleensä katalyytit ovat pulverimaisia jauheita, jotka vaativat jatkuvaa sekoitusta, jos ne laitetaan sellaisenaan veteen. Me pystyimme kiinnittämään katalyytit fyysiseen muotoon muokattaviksi kalvoiksi”, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Veera Tapionkaski kertoo.

”Etuna on myös, että kalvoja ei ole sidottu yhteen katalyyttiin, vaan mitä tahansa katalyyttiä voidaan käyttää kalvoissa. Tämä mahdollistaa tehokkaampien katalyyttien käytön tulevaisuudessa, ja parantaa menetelmän kaupallisia laajennusmahdollisuuksia.” Tapionkaski vie tutkimusinnovaatiota käytäntöön ja liiketoiminnaksi perustamassaan Zun-H -yrityksessä.

Aurinkovedyn tutkimusyhteistyössä kumppaneita ovat esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu, Utajärven kunta, uusiutuvan energian tuottajia, autoliikkeitä ja logistiikkapalvelujen tuottajia, kuten Oulun kaupunki, Gen-H Oy, Insta Automation, Automaatiosäätiö, Oulun Energia, Energiequelle, Oulun teollisuuden ammattikoulutussäätiö, Utajärven kunta, Wetteri Power, Pohjaset, Skarta ja Autoalan Keskusliitto. Tutkimusta on tukenut esimerkiksi Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja aurinkovetypaneelin prototyyppi on kehitetty ja toteutettu Euroopan Union osarahoittamissa EAKR hankkeissa, Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamana.

Lähde: Oulun yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Kestävä energiasiirtymä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus tiedottavat: Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on jo onnistuttu vähentämään, tekoja kestävän energiasiirtymän edistämiseksi tarvitaan edelleen.

Rikkidirektiivi: ilmanlaadun parantaja, kasvun ajuri

Laivaliikenne on maailman toiseksi suurin rikkipäästöjen aiheuttaja heti energiateollisuuden jälkeen, joten laivaliikenteen päästöjä rajoittamalla saadaan aikaan merkittäviä parannuksia hengitysilman laatuun. Euroopan

Päästöjen herraksi

Regulaatio kiristyy jatkuvasti, mutta teknologia auttaa teollisuusyrityksiä saavuttamaan tiukatkin päästörajat EUROOPAN UNIONISSA on pitkä perinne erilaisten päästöjen mittaamisesta ja vähentämisestä teollisuusympäristössä.

PIPO-asetus korvattiin uudella asetuksella

Valtioneuvoston niin sanottu PIPO-asetus polttoaineteholtaan 5-50 MW:n energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista kiristyi vuodenvaihteessa koskemaan myös vanhoja tuotantolaitoksia. Samalla varsinainen PIPO-asetus korvattiin uudella asetuksella,

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.