Energia-alan media

Vetyä tehdään auringonvalolla Oulun yliopiston katolla – aurinkovetyreaktorin prototyypin testit käynnistyivät

Samuli Urpelainen ja Marko Huttula uskovat, että aurinkovetypaneelit yleistyvät teolliseen käyttöön 2030-luvun alkupuolella. Kuva: Kaisu Koivumäki / Oulun yliopisto

Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen sisällä on vettä ja valokatalyyttinen materiaali.

Aurinkovedyn tuottaminen perustuu vesimolekyylien hajottamiseen vedyksi ja hapeksi valokatalyyttisesti auringonvalon avulla. Menetelmä ei vaadi lainkaan sähköä, toisin kuin vedyn tuotannossa yleistyvä vesielektrolyysi-menetelmä, joka vaatii valtavasti energiaa.

”Aurinkovedyssä vety on prosessin suora tulos. Tutkimuksemme avulla on mahdollistettu vedyn tuottaminen suoraan Auringon energialla – ilman välivaihetta, jossa energia muutetaan sähköksi”, sanoo professori Marko Huttula , joka johtaa Oulun yliopiston vetytutkimusta. Aurinkovedyn tuotanto mahdollistaa hajautetun vedyntuotannon myös sähköverkon ulkopuolella, kunhan on vettä ja auringonvaloa.

”Aurinkovedyn kehittämisessä teolliseen mittakaavaan Suomi on kehittäjien kärkijoukoissa Japanin ja Espanjan kannoilla. ”Oulun testireaktori on tärkeä askel aurinkovedyn edistämisessä. Pitkään laboratoriossa kehittämämme prosessi, katalyytit sekä aurinkovetypaneelien kalvot ovat nyt saavuttaneet prototyyppivaiheen”, kertoo yliopistotutkija Samuli Urpelainen.

Aurinkovedyn tuotannossa katalyyttimateriaaliin imeytyvän, näkyvän auringonvalon energia riittää hajottamaan vesimolekyylit vedyksi ja hapeksi, jotka kerätään. Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota. Laboratoriossa keinovalon avulla Oulun yliopiston tutkijat ovat aiemmin tuottaneet aurinkovetyä peräti 86 vuorokauden ajan ilman tehon heikkenemistä.

Aurinkovetyreaktori koostuu läpinäkyvistä paneeleista, joissa on vettä ja valokatalyyttistä materiaalia kalvoihin kiinnitettynä. Katalyyttimateriaaliin imeytyvä auringonvalon energia hajottaa vesimolekyylit vedyksi ja hapeksi, jotka kerätään. Kuva: Kaisu Koivumäki / Oulun yliopisto

Katalyytteinä käytetään usein harvinaisia metalleja, joiden saatavuudessa tai katalyysivaiheen kestossa voi olla haasteita. Oulun yliopiston aurinkovetyreaktorissa kehitetään edullisia katalyyttejä, jotka eivät ole kriittisiä raaka-aineita, eivätkä lisää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista. Jatkossa Oulussa tutkitaan esimerkiksi Suomesta löytyvää edullista nikkeliä katalyyttina.

”Katalyyttejä rakennetaan erilaisten molekyylien yhdisteistä, joissa haetaan näkyvälle auringonvalolle mahdollisimman herkkiä yhdistelmiä. Nikkeli lisää reagointia auringonvaloon, ja sitä voidaan monipuolisesti yhdistellä muihin aineisiin”, Urpelainen jatkaa.

”Yleensä katalyytit ovat pulverimaisia jauheita, jotka vaativat jatkuvaa sekoitusta, jos ne laitetaan sellaisenaan veteen. Me pystyimme kiinnittämään katalyytit fyysiseen muotoon muokattaviksi kalvoiksi”, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Veera Tapionkaski kertoo.

”Etuna on myös, että kalvoja ei ole sidottu yhteen katalyyttiin, vaan mitä tahansa katalyyttiä voidaan käyttää kalvoissa. Tämä mahdollistaa tehokkaampien katalyyttien käytön tulevaisuudessa, ja parantaa menetelmän kaupallisia laajennusmahdollisuuksia.” Tapionkaski vie tutkimusinnovaatiota käytäntöön ja liiketoiminnaksi perustamassaan Zun-H -yrityksessä.

Aurinkovedyn tutkimusyhteistyössä kumppaneita ovat esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu, Utajärven kunta, uusiutuvan energian tuottajia, autoliikkeitä ja logistiikkapalvelujen tuottajia, kuten Oulun kaupunki, Gen-H Oy, Insta Automation, Automaatiosäätiö, Oulun Energia, Energiequelle, Oulun teollisuuden ammattikoulutussäätiö, Utajärven kunta, Wetteri Power, Pohjaset, Skarta ja Autoalan Keskusliitto. Tutkimusta on tukenut esimerkiksi Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja aurinkovetypaneelin prototyyppi on kehitetty ja toteutettu Euroopan Union osarahoittamissa EAKR hankkeissa, Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamana.

Lähde: Oulun yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Kalajoen satama on valmiina tuulivoimalogistiikkaan

Kalajoen satamasta on tullut logistinen keskipiste saha- ja puuteollisuuden ohella myös projekti- ja tuulivoimayhtiöiden toimitusketjuille. Tuulivoimakuormausten lisääntyminen on tulosta satamapalveluiden määrätietoisesta

Höyryn paineenalennuksesta energiat hyötykäyttöön

Suomen kaukolämpölaitoksissa ja prosessiteollisuudessa haaskataan paljon lämmöntuotannossa käytettävää höyrynpainetta, kun painetta alennetaan kaukolämpöverkkoon tai teolliseen prosessiin sopivaksi. Lämpölaitoksen hyötysuhdetta voidaan nyt

Ovatko päästömittauslaitteenne luotettavia?

Tarkkuusmittauslaitteissa jokainen yksityiskohta on tärkeä. Laitteiden suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtina – tarkkuuden lisäksi – on oltava luotettavuus ja kestävyys. Suomalainen teknologiakonserni

Tekoäly uudistaa energia-alaa

Uusilla tekoälyyn perustuvilla etäkäyttö- ja ohjausjärjestelmillä voidaan jo muun muassa parantaa teollisuuden prosessien ja voimalaitosten sekä sähköverkon toimivuutta. Rakennusautomaatioon tekoäly tuo

Uusiutuva geoenergia tuottaa pian kaukolämpöä

Geolämmön hyödyntämiseen tähtäävää teknologiaa kehitetään St1:n pilottihankkeessa Otaniemessä Uusiutuvan ja päästöttömän syvän geolämmön hyödyntämistä tutkitaan ja kehitetään tällä hetkellä eri puolilla

Laatua ja tarkkuutta päästömittauksiin

Teollisuuspäästöjen seuraamiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan luotettavaa päästömittausta. Viime vuosina julkaistut EU-säädökset – esimerkiksi jätteenpolton (2019) sekä suurten voimalaitosten (2017) parhaan käyttökelpoisen

Vesilaitokset siirtymässä digiaikaan

Luotettava vesihuolto on yhteiskunnan toiminnan tärkeimpiä perusedellytyksiä. Laadukkaita, riittäviä ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja tarvitaan niin terveyden, asumisen, yhteiskunnan palveluiden kuin tuotanto- ja

EU jatkaa teollisuuden päästöjen suitsemista

Hiilidioksidin talteenotto savukaasuista voisi onnistua uuden teknologian ansiosta EU:n teollisuuden ympäristönsuojelutoimet ovat selvästi tehostuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Ympäristölainsäädäntö on tiukentunut, energiatehokkuus