Energia-alan media

Vesilaitokset siirtymässä digiaikaan

Vanhankaupungin vedenpuhdistamon vaakaselkeytysaltaat. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso

Luotettava vesihuolto on yhteiskunnan toiminnan tärkeimpiä perusedellytyksiä. Laadukkaita, riittäviä ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja tarvitaan niin terveyden, asumisen, yhteiskunnan palveluiden kuin tuotanto- ja muun yritystoiminnan edellytysten varmistamiseksi. Vesihuoltolaitokset voivat kehittää toimintaansa edelleen ottamalla käyttöön enemmän uusia digitaalisia ratkaisuja.

Suomea pidetään yhtenä vesihuoltopalveluiden edelläkävijämaista. Nyt 2020-luvulla yhdyskunnille tuotetaan kattavia, kansainvälisesti korkealaatuisia vesihuoltopalveluja.
Samalla muun muassa puhdistus- ja säätöteknologian kehitys luo koko ajan parempia mahdollisuuksia seurata, ohjata ja optimoida vesihuoltojärjestelmien operointia.

Kehittyvät tietojärjestelmät puolestaan tukevat laitoksen johtamista, minkä lisäksi uudet kommunikaatioratkaisut voivat parantaa asiakaspalvelua. Toisaalta uusi teknologia mahdollistaa myös vaatimusten kiristämisen.

Digitalisaatiota hyödynnetty vasta vähän

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä toteaa, että digitalisaatio vyöryy – hitaasti mutta varmasti – myös vesihuoltoalalle:

”Suurella osalla maamme vesihuoltolaitoksia digitalisaation hyödyntämisen taso on toistaiseksi kuitenkin vielä matala”, hän toteaa. Maassamme on kaikkiaan jopa lähes 1 800 laitosta, joten niiden koko ja toiminnan taso vaihtelee paljon.

”Isoilla laitoksilla digitalisaatio on jo arkipäivää, mutta useimmilla pienillä laitoksilla se on vasta haaveissa tai sen tarvetta ei edes tunnisteta”, hän kuvailee tilannetta.

Digikehittämisessä kannattaa tehdä yhteistyötä

Vesihuoltolaitosten digitalisaation tason nostamiseksi on laadittu vesihuoltolaitosten yhteinen digitalisaatiostrategia, joka julkistettiin vuoden 2020 alussa. ”Strategia tarjoaa jo sinällään kehittämispolkuja ja toimenpideohjeita laitoksille, mutta strategiaa tulisi jatkaa konkreettisilla digitalisaation kehittämishankkeilla”, toteaa Seppälä.

”Ja jokaisen laitoksen ei kannata käynnistää kehittämishankkeita erikseen, vaan tulee pyrkiä yhteisiin hankkeisiin ja yhteiskehittämiseen.”

Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamo
Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamo.
Kuva: YIT

Seppälän mukaan vesihuoltolaitoksilla on kyllä käytössään paljon erilaisia tietojärjestelmiä, mutta usein ne toimivat omissa siiloissaan eivätkä keskustele keskenään. Tiedonsiirto- ja integraatiorajapintojen puute on keskeisimpiä digitalisaatiokehitystä rajoittavia tekijöitä.

”Laitosten järjestelmien rajapintojen toteutusta tulisi edistää yhdessä. Laitosten ja järjestelmätoimittajien pitää puhaltaa yhteen hiileen digitalisaatiokehityksen nopeuttamiseksi”, toteaa Seppälä ja täsmentää, että digitalisaation hyödyt laitosten asiakkaille on pidettävä keskeisenä tavoitteena.

Seppälä katsoo, että digitalisaation edistäminen vesihuoltolaitoksessa edellyttää vahvaa johdon tukea – ja että digitalisaatio tulisi sisällyttää vesihuoltolaitoksen liiketoimintastrategiaan.

Jätevedenpuhdistuksessa haasteet jatkuvat

”Suomea on usein pidetty vesiensuojelun mallimaana – ja viime vuosikymmenten saavutukset yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistuksessa ovatkin olleet erinomaisia. Tästä huolimatta EU:n vesipuitedirektiivin mukainen tavoite vesien hyvän tilan saavuttamisesta näyttää siirtyvän aina vain kaukaisempaan tulevaisuuteen”, Seppälä harmittelee.

Seppälän mukaan edessä on uusia haasteita ja kiristyviä vaatimuksia jätevedenpuhdistukselle ja lietteenkäsittelylle – horisontissa siintää vaatimuksia mm. erilaisten haitallisten aineiden, kuten lääkeaineiden, poistamiseksi jätevesistä.

”Uudet vaatimukset aiheuttavat kasvavia investointitarpeita vesihuoltolaitoksille, se on selvä asia. Toisaalta uudet puhdistustekniikat – kuten kalvotekniikka – ovat usein varsin energiaintensiivisiä, mikä puolestaan lisää vaikeusastetta energiatehokkuuden parantamiseksi”, hän pohtii. pitkäkoski

”Nykyistä tehokkaammilla jälkikäsittelyprosesseilla jätevedestä saadaan kyllä useimmat haitta-aineet poistettua, mutta sitten ne jäävät pääsääntöisesti lietteeseen, jonka sisältämien ravinteiden hyödyntämistä on tarpeen edistää.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Ympäristö

Ääninuohouksella lisätehoa nuohoukseen

Monesti nuohoustarve voimalaitoksilla lisääntyy, kun kattilan polttoaine vaihtuu. Turpeen polton vähentyessä Suomessa siirrytään usein uusiutuvien polttoaineiden käyttöön – esimerkiksi puubiomassaan –

Tuulivoima on edullisinta energiaa

Mahdollisuudet ovat rajattomat Suomessa tuulivoima on nopeimmin kasvava energiantuotannon muoto ja nykyisellä kustannustasolla edullisin energiantuotantotapa. Uusiutuvana, päästöttömänä energiantuotantomuotona tuulivoimalla on merkittävä

Eristäminen on hiilipihi peliliike

Jatkuva energian hinnannousu sekä huoli ympäristön tilasta alleviivaavat tarvetta pienentää energiahävikkiä sekä hiilijalanjälkeä. Energiateollisuus on tässä kehityksessä paljon vartijana – ja

Kalajoen satama on valmiina tuulivoimalogistiikkaan

Kalajoen satamasta on tullut logistinen keskipiste saha- ja puuteollisuuden ohella myös projekti- ja tuulivoimayhtiöiden toimitusketjuille. Tuulivoimakuormausten lisääntyminen on tulosta satamapalveluiden määrätietoisesta

Höyryn paineenalennuksesta energiat hyötykäyttöön

Suomen kaukolämpölaitoksissa ja prosessiteollisuudessa haaskataan paljon lämmöntuotannossa käytettävää höyrynpainetta, kun painetta alennetaan kaukolämpöverkkoon tai teolliseen prosessiin sopivaksi. Lämpölaitoksen hyötysuhdetta voidaan nyt

Ovatko päästömittauslaitteenne luotettavia?

Tarkkuusmittauslaitteissa jokainen yksityiskohta on tärkeä. Laitteiden suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtina – tarkkuuden lisäksi – on oltava luotettavuus ja kestävyys. Suomalainen teknologiakonserni

Tekoäly uudistaa energia-alaa

Uusilla tekoälyyn perustuvilla etäkäyttö- ja ohjausjärjestelmillä voidaan jo muun muassa parantaa teollisuuden prosessien ja voimalaitosten sekä sähköverkon toimivuutta. Rakennusautomaatioon tekoäly tuo

Uusiutuva geoenergia tuottaa pian kaukolämpöä

Geolämmön hyödyntämiseen tähtäävää teknologiaa kehitetään St1:n pilottihankkeessa Otaniemessä Uusiutuvan ja päästöttömän syvän geolämmön hyödyntämistä tutkitaan ja kehitetään tällä hetkellä eri puolilla

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 1/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.