Edelläkävijäyritykset panostavat nyt reiluun datatalouteen ja kiertotalouden innovaatioihin – tai selvittävät omaa luontojalanjälkeään, toteaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.
VASTUULLISUUDEN UUSI aalto nousee niin energia-alalla
kuin muillakin toimialoilla. Hiilijalanjäljen laskemisesta ja
low carbon -innovaatioista edetään kohti eettisiä pohdintoja,
inkluusiota ja demokratian vahvistamista. Sitran yliasiamies
Jyrki Katainen toteaa, että ”vastuullisuuden konsepti” on selvästi
kehittynyt ja laajentunut viime aikoina.
”Tähän liittyy se, että yrityksiltä odotetaan koko ajan
enemmän.” Someaikana yksi harkitsematon sana tai puolihuolimaton
ele voi aiheuttaa maailmanlaajuiset tuoteboikotit
ympäri maailmaa – tai monenmoista muunlaista harmia.
Lisäksi kuluttaja-kansalainen on jo varsin allerginen viherpesulle
tai näennäiselle vastuunkannolle ja liputtaa tällaiset
toimijat nopeasti radalta.
”Verkostomainen valta on näyttänyt voimansa”, pohtii
Katainen.
Sitra tutkii painavia vastuullisuusteemoja, kuten biodiversiteetti
ja markkinat. Tällöin kysytään, miten markkinavoimat
voivat ”tuottaa” lisää luontoa – ja ehkäistä samalla
luontokatoa.
”Meillä on vanhastaan esimerkiksi suojelualueita, mutta
pitäisi olla muutakin – erilaisia mekanismeja, jotka saavat yritykset
toimimaan luonnon puolesta.”
”Vastuullisuuden uusi
aalto nousee niin
energia-alalla kuin muillakin
toimialoilla.
Puntarissa luontoarvot
Katainen ottaa esimerkin päästökaupasta: samalla tavalla
kuin vastuullinen päästöjen minimoija palkitaan, ”luontokauppajärjestelmässä”
toimitaan samalla tavalla markkinaehtoisesti
ja tähdätään luonnon kannalta positiiviseen lopputulokseen.
”Esimerkiksi S-ryhmä jo arvioi oman luontojalanjälkensä
yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tämän tapaiset toimenpiteet
ovat nyt yleistymässä ja erittäin toivottavia”, Katainen
toteaa.
Toinen iso vastuullisuusjärkäle tulevaisuustalossa on reilu
datatalous. Kataisen mukaan ideana on rakentaa eurooppalaiseen
arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä, oikeudenmukaista
datataloutta.
”Datan hyödyntäminen luo meille uudenlaista hyvinvointia
ja kilpailukykyä – ja se reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden,
yritysten ja yhteiskunnan edut ovat tasapainossa”, Katainen
kuvailee.
Datatalous hyvässä vauhdissa maailmalla
Näin reilu datatalous toimii: digitaalinen arkemme synnyttää
dataa, jonka jalostaminen tiedoksi vaatii yrityksiltä osaamista
ja resursseja. Samalla voidaan luoda kokonaan uusia ratkaisuja
ja yritykset voivat dataan liittyvällä osaamisella vahvistaa
omaa kilpailukykyään. Dataan liittyvää osaamista tarvitaan
julkisen hallinnon eri aloilla, teollisuudessa, lainsäädännössä,
mediassa…
Datatalouden kyytiin kiipeämisessä ja sen tulevaisuuden
rakentamisessa ei kuitenkaan ole aikaa hukattavana, Sitrassa
uskotaan. Euroopalla on kovasti kirittävää kisassa, jonka kärjessä
kiitävät Yhdysvallat ja Kiina.
”Datan hyödyntäminen vastuullisesti on noussut viimeisen
viiden vuoden aikana vahvasti keskiöön”, toteaa Katainen.
EU:n digistrategia linjaa, että luomme Eurooppaan sokkelia
tulevaisuuden menestyville digitaalisille palveluille ja vaikutamme
datan sisämarkkinoiden syntyyn. Suomessa yksi otollinen
digisavotta on terveysdatan turvallinen hyötykäyttö julkisten
ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Sitra uskookin, että
Suomella on rahkeita nousta reilun ja kestävän datatalouden
kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi.
”Datan hyödyntäminen
luo meille uudenlaista
hyvinvointia ja kilpailukykyä.
Kestävä kärki loistaa
Mutta mitkä sitten ovat suomalaisten yritysten vahvuuksia,
jos palataan tarkastelemaan vastuullisuutta vähän laajemmin?
Löytyykö täältä todella sellaista Sustainability360-osaamista,
joka on vertaansa vailla? – Katainen vastaa, että ainakin
maan vastuullisimpien yritysten ”kova kärki” on loistavalla
tasolla – esimerkiksi tuoreella Corporate Knightsin koostamalta
maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalta
löytyvät Kesko, Neste, Metso Outotec ja Nordea.
”Mikä sitten on vastuullisuustilanne koko yrityskentällä, sitä
en osaa sanoa.”
Kataisen mukaan tietyt asiat, kuten vastuu työntekijän
hyvinvoinnista, ovat kuitenkin perinteisesti korkealla tasolla
pohjoismaissa. Vastaavasti Pohjolassa tehdään hyviä vastuullisuusavauksia
esimerkiksi kiertotalouden kehittämiseen liittyen:
”Suomessa yritykset ovat lähteneet ensimmäisten joukossa
tekemään kiertotalouden malleja, joilla saadaan päästöjä
alas ja ratkaistaan ilmastonmuutoksen kovia haasteita”, hän
toteaa.
Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kertoo, että Suomessa yritykset ovat lähteneet ensimmäisten joukossa tekemään kiertotalouden malleja, joilla saadaan päästöjä alas ja ratkaistaan ilmastonmuutoksen kovia haasteita.
Tulevaisuuden bisnesankkuri
Kataisen omissa papereissa kiertotalouteen kietoutuvat rajut
odotukset:
”Kiertotalous on se tulevaisuuden talousmalli, jonka
mukaan markkinat toimivat”, hän toteaa ja huomauttaa, että
emme voi enää toimia niin, että 90% raaka-aineista tulee neitseellisistä
lähteistä – emme ainakaan niin kauan kuin planeettoja
on vain yksi.
”Kiertotalous on markkinaehtoinen malli, josta olemme
saaneet vasta pientä esimakua”, hän uskoo.
Myös ilmastonmuutoksen selättämisessä kiertotalous on
keskeisellä sijalla.
”Olen aika innostunut ajattelutavasta, joka lähtee talouden
uudistamisesta kestäväksi. Pienistä puroista tulee isoja ja
kehitystä tapahtuu koko ajan”, Katainen summaa ja lisää, että
taloudelliset kannustimet ja säätely ohjaavat meitä koko ajan
terveempään suuntaan.
”Olen toiveikas muutoksen suhteen.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
Sitran neljä ehdotusta syvässä energiakriisissä luovimiseen
VENÄJÄN KÄYNNISTÄMÄ hyökkäyssota Ukrainaa vastaan
voi johtaa syvään energiakriisiin Suomessa ja Euroopassa,
mikäli energian hinta nousee ennennäkemättömälle
tasolle tai energian saatavuuteen tulee vakavia häiriöitä.
Maailman maat eivät kuitenkaan ole ensimmäistä kertaa
tilanteessa, jossa energia kallistuu äkillisesti tai siitä
tulee pulaa – 1970-luvun öljykriisin aikaiset energiansäästötalkoot
ovat edelleen muistissa myös monella suomalaisella.
Sitran uudessa Energiakriisin kynnyksellä -työpaperissa
tehdään Suomelle neljä ehdotusta, joiden avulla syvään
energiakriisiin
voidaan varautua:
1. Nyt tarvitaan näkymä ja avointa keskustelua tulevaisuuden
mahdollisista kehityskuluista – myös epämiellyttävistä.
Varautumiseen panostettu aika ja resurssit maksavat
itsensä takaisin kriisin hetkellä. Myönteistä on, että
Suomessa varautuminen on verrattain hyvällä tasolla.
2. Suomen kannattaa panostaa energiansäästöön ja
energiatehokkuuteen
osana varautumista. Vakavassa
energiakriisissä energiankulutusta täytyy sopeuttaa
nopeasti,
mutta vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia
kannattaa edistää myös siinä tilanteessa, että vakavalta
kriisiltä vältytään.
Energiaa säästämällä kansalaisilla on mahdollisuus osallistua
talkoisiin ja auttaa Suomea irtautumaan Venäjän
energiasta. Kotitalouksille energiansäästö on toki myös
rahansäästöä.
3. Venäjän energian korvaava sähkön- ja lämmöntuotanto
täytyy varmistaa pikaisesti, jotta haitat jäävät mahdollisimman
pieniksi. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi kestävän
uusiutuvan energian rakentamisen nopeuttaminen
ja öljy- ja kaasulämmityksestä irtaantuminen nykyistä
ripeämmin.
4. Yhteisen tulevaisuutemme puolustaminen on yhä tärkeämpää.
Ekologisen kestävyyskriisin ratkaisu edellyttää
määrätietoisia toimia kohti ilmaston ja luonnon kannalta
kestävää kiertotalousyhteiskuntaa. Esimerkiksi panostukset
merituulivoimaan, polttoon perustumattoman kaukolämmön
tuotantoon ja synteettisiin polttoaineisiin ovat
samalla investointeja tulevaisuuteen.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Vihreä siirtymä ilman kriisiä?
Näinkin on joskus käynyt
SUURET SIIRTYMÄT energiataloudessa ovat olleet mahdollisia
myös ilman kriisejä – ja joissakin tilanteissa merkittäviä
muutoksia on saavutettu lyhyessäkin ajassa. Muutosta vauhdittavat
tekijät vaihtelevat, mutta harjoitetulla politiikalla on ratkaiseva
merkitys.
- sama maa on voinut toteuttaa peräkkäisiäkin energiasiirtymiä:
esim. Tanska siirtyi sähköntuotannossa ensin
1970-luvulla öljystä kivihiileen, sitten 2000-luvulla kivihiilestä
tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan.
- Ruotsi nosti ydinvoiman osuuden sähköntuotannosta kymmenessä
vuodessa nollasta yli kolmannekseen – ja 15 vuodessa
jo puoleen. Tuulivoiman osalta yksin viime vuonna Ruotsissa
rakennettiin uutta kapasiteettia runsaat 2 100 megawattia
(MW) – yli kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa.
- Ranskassa ydinvoimalla tuotetun energian määrä viisinkertaistui
yhdessä vuosikymmenessä.
- Isossa-Britanniassa kivihiilen osuus sähköntuotannosta laski
alle vuosikymmenessä yli 40 prosentista alle 2:een. Vuonna
2020 maa pärjäsi kokonaisen kuukauden ilman hiilivoimaa
ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882. Ratkaiseva syy on
ollut maassa ilmastopäästöille asetettu lattiahinta.
- Alankomaissa tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta
harppasi vuosina 2019–21 yli kymmenellä prosenttiyksiköllä.
- Virossa aurinkovoiman osuus sähkönkulutuksesta nousi
samassa ajassa alle prosentista liki neljään prosenttiin.
Lähde: Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia
menneestä? (Sitra 2022)
Teksti: Sami J. Anteroinen
