Syyskuussa julkistetun energiajärjestelmien paremmuusvertailun mukaan Suomi on sijalla viisi vertailussa mukana olevasta 128:sta maasta. Viime vuonna Suomi oli World Energy Councilin kestävän energiajärjestelmän vertailussa kolmastoista, joten maa on mennyt aimo harppauksen eteenpäin.
Suurin parannus Suomen pisteissä on tapahtunut hiilidioksidipäästöjen vähentymisen ansiosta,
mikä osoittaa Suomen energia-alan ilmastotekojen olevan jo niin tehokkaita, että ne noteerataan
maailmallakin.
Vertailussa on kolme pääulottuvuutta: energian toimitusvarmuus, energian saatavuus ja ympäristö,
jossa on eroteltu ilmanlaatuun vaikuttavat lähipäästöt sekä hiilidioksidipäästöt. Energian toimitusvarmuudessa
Suomi yltää vertailussa peräti kolmannelle sijalle.
Huippuluokan toimitusvarmuuden takana on useampikin asia. Yksi merkittävä toimitusvarmuutta
nostava tekijä on Suomen hajautettu energiajärjestelmä. Lisäksi keskeinen asia on Suomessa erinomaisesti
toimivat sähkö- ja kaukolämpöverkot, jotka ovat toimivuutensa ja kattavuutensa osalta
maailman parhaalla tasolla.
Energiateollisuus ry:n keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2018 keskeytyneenä
noin 90 minuuttia sähkönkäyttäjää kohden. Taso on sama kuin viime vuonna, mutta parempi kuin
aikaisempina vuosina. Taustalla ovat sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseen tähtäävät mittavat
investoinnit. Verkkojen uusiminen on parhaillaan käynnissä ja kaikki suomalaiset ovat säävarman
sähkönjakelun piirissä kymmenen vuoden kuluessa.
Sähköverkkoja uusitaan parhaillaan noin miljardilla eurolla vuodessa. Tätä prosessia kirittävät
sähkömarkkinalaissa asetetut sähkön toimitusvarmuusvaatimukset ja yhteiskunnan kasvava riippuvuus
sähköstä.
Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös kiertotalouden avulla. Energiateollisuus teetti energiaalan
kiertotalouden nykytilasta kyselytutkimuksen, jossa oli mukana 136 vastaajaa, jotka edustivat
energia-alan eri toimintoja. Lokakuun alussa julkaistujen tutkimustulosten mukaan ilmastonmuutoksen
torjuminen ja vastuullisuusajattelu ovat energiayhtiöiden tärkeimmät syyt siirtyä kiertotalouteen.
Energia-alalla kiertotaloutta ohjaavat ennen kaikkea yhtiöiden halu tehdä osuutensa ilmastonmuutoksen
torjumisessa, kestävän kehityksen periaatteet ja vastuullisuusajattelu. Kustannussäästöjen
painoarvo sen sijaan osoittautui yllättävänkin vähäiseksi.
Kiertotalouteen perustuva uusi energiajärjestelmä tarkoittaa sitä, että energian tuotanto-, kulutus-,
siirto- ja varastointijärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa. Energian kiertotalous hyödyntää samalla muilla
sektoreilla tuotettua tai syntyvää energiaa, kuten esimerkiksi asuinrakennusten keräämää auringon
lämpöä tai datakeskuskusten hukkalämpöä kaukolämmöksi. Älykkäät energiajärjestelmät mahdollistavat
erilaisten palveluratkaisujen tarjoamisen asiakkaalle.
Energia-ala on samanaikaisesti sekä kiertotalouden tekijä että mahdollistaja. Ylivoimainen enemmistö
energiayhtiöistä arvioi, että kiertotalous vahvistuu lähivuosina voimakkaasti ja uusia liiketoimintoja
kehitetään laajasti eri toimialoilta tulevien kumppaneiden kanssa.
IPCC:n tuore raportti ohjaa energiateollisuutta voimistamaan ilmastonmuutoksen vastaisia
toimiaan. Lähtökohdat ovat hyvät: pohjoismainen sähkö on jo lähes päästötöntä, ja kotimainen
kaukolämpöjärjestelmämme on maailman kehittyneimpiä.
Pohjoismainen yhteistyö on avainasemassa tässä kuviossa. Yhteiset, toimivat sähkömarkkinat
mahdollistavat uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen jo tällä hetkellä, mutta koska sähkön
tarve kasvaa lähitulevaisuudessa, myös yhteisten markkinoiden rooli tulee korostumaan nykyisestä.
Sähköä taas tarvitaan lisää, koska fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä, teollisuudessa ja
lämmityksessä pitää korvata jollain konstilla. Esimerkiksi tuulivoiman osuuden ennakoidaan kasvavan
lähes kolmannekseen sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, ja yhteispohjoismaiset vesivoimavarat
tarjoavat sitä kriittistä säätövoimaa, joka mahdollistaa tuulen osuuden kasvattamisen.
Petri Charpentier
