Energia-alan media

Tuulivoimateko 2022 -kilpailun voittajaksi on valittu KiMuRa-hanke sekä Tuulivoimakuntien verkosto

Vuoden Tuulivoimateko 2022 -palkinto jaettiin tänä vuonna kahden ehdokkaan kesken. Palkinnon saivat KiMuRa-hanke sekä vastikään perustettu Tuulivoimakuntien verkosto. KiMuRa-hanke voitti selkeästi myös yleisöäänestyksen.

”SAIMME KANSALAISILTA valtavasti erinomaisia Tuulivoimateko-ehdotuksia. Ehdokkaiden joukosta valikoitui kolme
finalistia jatkokilpailuun tuomaristolle. Tuomaristo päättikin
ojentaa Vuoden Tuulivoimateko -palkinnon kahdelle erinomaiselle kohteelle, sillä tuomariston äänet jakaantuivat tasan näiden kahden loistavan tuulivoimateon välillä,” kertoo Suomen
Tuulivoimayhdistyksen PR-päällikkö Johanna Sula.

Perusteluina oli KiMura-hankkeen suomalainen, mutta kansainvälisestikin vaikuttava investointi ja ratkaisu tuulivoimaloiden lapamateriaalin kierrättämiseksi. Hankkeen keskiössä
oli luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja
käsittelylogistiikka varmistamaan, että muovikomposiittijäte
saadaan tehokkaasti mahdolliseen hyödyntämispisteeseen.

Tuulivoimakuntien verkoston taas nähtiin sujuvoittavan
tuulivoiman rakentamista kunnissa, sillä perustetun verkoston
oma-aloitteinen toiminnan tarkoitus on jakaa hyviä käytäntöjä
sekä tietoa.

Tämän vuoden tuomaristossa haasteellisen valinnan
edessä olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo,
Protect Our Winters ilmastoliikkeen perustajajäsen Niklas
Kaskeala, tv-tuottaja ja toimittaja Juhani Henriksson sekä lauluntekijä ja muusikko Aleksanteri Haka-niemi.

Tuomariston valinnan lisäksi myös yleisö sai äänestää
omaa suosikkiaan. Tänä vuonna yleisöäänestyksen voitti
selkeästi 80 prosentin etunojalla niin ikään KiMuRa-hanke.

Tuulivoimatekoa on etsitty vuodesta 2019 eli tänä vuonna
palkittiin jo neljäs Vuoden Tuulivoimateko. Aiemmin Tuulivoimateko-palkinnon ovat saaneet Fingrid (2021), Ikea (2020) ja
Aki Simunaniemi (2019). Tuulivoimateko-palkinto myönnetään
teolle tai toiminnalle, joka on omalta osaltaan ollut tukemassa
tai vauhdittamassa suomalaisen tuulivoiman kasvua ja kehittymistä. Palkinto voidaan myöntää yritykselle, projektille, tutkimukselle, viranomaiselle, kunnalle tai tietylle tuulivoimahankkeelle ja myös yksityishenkilölle. Myöntämällä palkinnon Suomen Tuulivoimayhdistys haluaa nostaa esille Suomen energiaomavaraisuutta ja puhdasta energiantuotantoa edistävää toimintaa.

Lähde: Tuulivoimayhdistys ry

Lisätietoja: tuulivoimayhdistys.fi

Kuva: Tuulivoimayhdistys ry

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Vahva osaaminen vauhdittaa vetytaloutta

  Vedyn käyttömahdollisuudet ulottuvat teollisuudesta liikenteeseen, energian varastointiin ja jatkojalostamiseen. Vetytalouden toteutuminen edellyttää avointa yhteistyötä ja osaamista koko arvoketjun osalta. Tärkeässä

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.