Vuoden 2023 aikana Suomeen rakennettiin 212 uutta tuulivoimalaa – mikä tekee siitä kaikkien
aikojen toiseksi kovimman tuulivoimavuoden. Hankkeita vyöryy toteutukseen tasaista tahtia –
mutta investointipäätökset ovat jäissä. Näinkö tuuli kääntyy?
Taloudellinen epävarmuus, kustannusten nousu ja sota Euroopassa ovat osuneet
kipeäasti myös tuulivoimaan. Uusien investointien varmistuminen kestää nyt kauan, mikä on
myrkkyä iskukykynsä jo osoittaneille alihankintaketjuille. Alihankintaketjussa hoidetaan mm.
tuulivoimaloiden perustusten teko ja maanrakennustyöt, mutta rakentaminen on jatkuvasti
kallistunut. Koska tuulivoima-alalla valtaosa kustannuksista tulee rakennusvaiheessa, on yhtälö
vaikea ratkaistava.
Samalla teollisuuden uudet mahtihankkeet tarvitsevat suomalaista, puhdasta ja edullista
sähköntuotantoa. Ei ole mikään salaisuus, että vihreän sähköntuotannon lisääminen on aivan
keskeinen elementti Suomen kilpaillessa uusista, kansainvälisistä teollisuushankkeista.
Suurin kysymysmerkki tällä rintamalla on vety. Vihreän vedyn ja siitä jalostettavien
synteettisten polttoaineiden valmistus vaatii toimiakseen tuhottoman paljon tuulivoimaa. Myöskään
terästeollisuuden muuttaminen hiilidioksidivapaaksi ei onnistu ilman tuulta.
Tämä on tilanne nyt: maassamme on 1 601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on
6 946 megawattia (MW). Vuonna 2023 kapasiteetti kasvoi 1 280 MW:lla. Suomesta purettiin
vuoden aikana neljä tuulivoimalaa, joiden teho oli yhteensä 12 MW.
Tuulivoima on Suomessa – yhä edelleen – vahvasti keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle ja muihin
Pohjanmaan maakuntiin. Eniten uusia voimaloita rakennettiin viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan,
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin. Pohjois-Pohjanmaalla on yli kolmasosa
(38,5 prosenttia) Suomen tuulivoimasta, ja maakunnasta löytyy myös valtaosa kehitteillä olevista
hankkeista.
Tuulivoima ei ole jäänyt hypetykseksi, vaan se näyttäisi poikivan jatkuvuutta. Ne kunnat,
joissa on jo paljon tuulivoimaloita, luvittavat niitä myös lisää.
Vuodelle 2024 ennakoidaan noin 1 000 MW:n lisäystä ja vuodelle 2025 on jo tiedossa
lähes 1 500 MW uutta tuulivoimakapasiteettia. Täydellä tehollaan pyöriessään ne tuottavat lähes
kaksi kertaa yhtä paljon sähköä kuin Olkiluoto 3 -ydinvoimala.
Vaikka rakenteilla olevat hankkeet ovat tarkasti tiedossa, siirtyvät hankkeet helposti
vuodelta toiselle, aiottua joko aiemmaksi tai myöhemmäksi. Kuvaan kuuluu, että varsinainen
voimaloiden nostotyö pyritään tekemään vuoden vähätuulisemmalla jaksolla eli kesäkaudella.
Käyttöönottovaihe voi kuitenkin viedä useammankin kuukauden, joten aina ei startti mahdu
samalle vuodelle.
Mutta mitä tehdä, kun investorit nyt hamuavat käsijarrua? – Suomen tuulivoimayhdistyksen
toimitusjohtaja Anni Mikkonen on luottavainen rakentamistahdin jatkuvuuden osalta. Mikkonen
muistuttaa, että Suomen kilpailuvaltti on siinä, että puhdasta ja edullista sähköntuotantoa on
mahdollista rakentaa lisää, sääntely on järkevää ja luvitusprosessit ovat sujuvia. Sen lisäksi,
että Suomen täytyy pysyä mukana kilpailussa uusista jätti-investoinneista, täytyy maan myös
modernisoida energiajärjestelmäänsä kestävämpään kuosiin.
Miten sitten käy Suomeen suunnitelluille suurille merituulipuistoille? – Esimerkiksi OX2:n
kaavailemat kolme suurta merituulivoimapuistoa ovat vasta ”hankeuransa” alkutaipaleella
– investointipäätökset yhtiön merituulivoimapuistoille ovat ajankohtaisia vuosikymmenen
loppupuolella. Siihen mennessä taloudelliset suhdanteet ovat ehtineet muuttua moneen kertaan –
ja eiköhän hallituskin.
Nykyhallituksen tuki tuulivoimalla on kyllä. Kun Suomi pyrkii tuplaamaan sähköntuotantonsa,
merituulivoima halutaan ehdottomasti talkoisiin mukaan.
PETRI CHARPENTIER
