Suomi irrottautuu nopeutetusti fossiilisesta energiasta ja energiariippuvuudesta, ja tuulivoimasta tulee tärkein sähköntuotantomuoto. Tuulivoimahankkeiden tehot ja budjetit kasvavat, ja suuruuden ekonomia mahdollistaa kehitysharppaukset. Niitä ja pelisääntöjä tarvitaan, jotta tuulivoima on kaikille hyväksi.
SUOMESSA RAKENNETAAN tuulivoimaloita eniten Euroopassa.
Vuonna 2022 valmistuu lähes 350 tuulivoimalaa eli
kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Tuulivoimayhdistyksen
mukaan maaliskuuhun 2022 mennessä oli julkaistu
348 tuulivoimahanketta, joista 336 koskee maatuulivoimaa
ja 12 merituulivoimaa. Hankkeiden kokonaisteho on
54 371 megawattia eli 34-kertainen Olkiluoto 3:een verrattuna.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaissähkönkulutuksesta
tuotettiin vuonna 2021 tuulivoimalla 9,4 prosenttia. Vuoden
2022 aikana osuus nousee jo 15 prosenttiin. Tuulivoimayhdistyksen
ennusteen mukaan sähkönkulutuksesta neljännes
katetaan tuulivoimalla viimeistään vuonna 2025.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaissähkönkulutuksesta
tuotettiin vuonna 2021 tuulivoimalla 9,4 prosenttia. Vuoden
2022 aikana osuus nousee jo 15 prosenttiin. Tuulivoimayhdistyksen
ennusteen mukaan sähkönkulutuksesta neljännes
katetaan tuulivoimalla viimeistään vuonna 2025.
FF55-ilmastopaketin ja päästökaupan mahdollisuuksien
ansiosta alan ulkopuolisetkin suuryritykset haluavat investoida
tuulivoimaan. Tuulipuistot ovat myös erinomainen mahdollisuus
kääntää kuntatalous nousukäyrälle.
Tuulivoimatoimialalla vuoropuheluun osallistuu yhä suurempi
joukko suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita
yhteiskunnan eri sektoreilta. Se nopeuttaa ratkaisujen syntymistä
tieteessä, teknologiassa, rahoituksessa sekä julkisessa ja
poliittisessa päätöksenteossa.
Energiaklusterissa tuulivoima on yksinomaan positiivinen
aihe. Tulevaisuuden täysin hajautettua energiajärjestelmää
varten kehitetään kuumeisesti ratkaisuja, joilla vaihtelevaa
tuulisähköä saadaan talteen maksimaalisesti hyvällä tuulella
ja palautettua sähköverkkoon tarpeen mukaan. Vety sopii
erinomaisesti tuulisähkön varastointiin Suomessa, sillä sitä voidaan
tuottaa täysin vihreänä vedestä ja tuulesta sekä valmistaa
varastoon, kun energia on edullista tai kun sitä on runsaasti
tarjolla.
Suomessa kuten länsinaapurissakin energiapolitiikan keskiössä
on tulevaisuudessa avomerituulivoima, sillä merellä
päästään aivan eri teholuokkiin kuin maalla. Suunnitelmien
mukaan maamme talousvyöhykkeellä pyörii 2030-luvulla suuri
määrä tuulivoimaloita, joiden roottorit nousevat yli 400 metrin
korkeuteen ja nimellistehot 15 megawattiin. Toteutukselle
on vielä toistaiseksi teknisiä esteitä, mutta insinöörit saanevat
ne varmasti ratkaistua ja vuosikymmenen päästä voimme vain
naureskella alakanttiin osuneille arvioille.
Tuulivoiman esteet on raivattava ripeästi. Kaavoitus- ja
luvitusvaiheen
resurssipulan takia vuosikausien mittaisiksi
venyviin käsittelyprosesseihin onkin tulossa parannusta, ainakin
näin voidaan päätellä poliittisen ja hallinnollisen keskustelun
sekä painokkaiden mediapuheenvuorojen perusteella.
Tuulivoimaloiden haitoista huolestuneet asukkaat – myös
he, jotka eivät saa tuulipuistosta vuokratuloja – ansaitsevat reilut
pelisäännöt. Niiden puuttuessa he käyttävät ainoaksi kokemaansa
vaikutuskeinoa, valittamista.
Suurin este ja mahdollisuus tuulivoiman lopullisen läpimurron
tiellä on ihminen itse. Jokainen tuulivoiman kanssa työskentelevä
– energiayhtiön edustaja, tutkija, poliitikko, kuntapäättäjä,
konsultti, viranomainen, rakentaja, investoija, kuka
vain – voi paitsi tavoitella onnistumisia työssään, myös vahvistaa
myönteisiä tuulivoimamielikuvia jakamalla tietoa ratkaisuista
ja kertomalla hyvistä kokemuksista.
Lähteet: Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Tilastokeskus, Hitachi
Energy News, Ilkka-Pohjalainen ja Yle Areena.
Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy
Kuvat: Suomen Tuulivoimayhdistys ry
