Energia-alan media

Pääkirjoitus: Tuulivoima vahvistaa asemaansa Suomen energiamarkkinoilla

 

Tuulivoima on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi, mikä on merkittävä virstanpylväs kotimaiselle energiasektorille. Tämä kehitys heijastaa paitsi alan teknologista kehitystä, myös yhteiskunnan kasvavaa sitoutumista puhtaampiin ja kestävämpiin energiaratkaisuihin. Samalla se haastaa teollisuuden ja energia-alan ammattilaisia sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön.

Vuonna 2024 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta ylitti
20 prosentin rajan. Tämä kasvupyrähdys on seurausta mittavista
investoinneista uusiutuvaan energiaan, suotuisasta sääntelystä ja teknologian
kustannustehokkuuden parantumisesta. Modernit tuulivoimalat ovat paitsi
tehokkaita myös entistä ympäristöystävällisempiä. Ne hyödyntävät aiempaa
kehittyneempiä materiaaleja ja digitaalista automaatiota, mikä maksimoi
tuotannon ja vähentää huoltokustannuksia.

Kasvun mukana tulee kuitenkin haasteita, joita teollisuuden ja
energia-alan on ratkottava yhteistyössä. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä
liittyy sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitoon. Tuulivoima on luonteeltaan
vaihtelevaa, ja sen tuotantomäärät riippuvat sääolosuhteista. Tämä edellyttää
joustavia ratkaisuja, kuten energian varastointiteknologioiden kehittämistä ja
kysyntäjoustojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Lisäksi siirtoverkon kapasiteettia
on laajennettava ja modernisoitava, jotta uudet tuulivoimahankkeet voidaan
liittää verkkoon ilman pullonkauloja.

Teollisuuden näkökulmasta tuulivoiman nousu avaa myös uusia
mahdollisuuksia. Edullinen ja hiilineutraali sähkö voi vahvistaa Suomen
kilpailukykyä erityisesti energiaintensiivisillä toimialoilla. Investoinnit
vetytalouteen ja sähkön varastointiteknologioihin tarjoavat potentiaalia
uudenlaisten liiketoimintamallien syntymiselle.

On selvää, että tuulivoiman menestys on rakentunut tiiviin yhteistyön varaan.
Julkinen sektori, energiayhtiöt, teknologiatoimittajat ja paikallisyhteisöt ovat
kaikki osaltaan edesauttaneet tätä kehitystä. Jotta kasvu voisi jatkua kestävällä
tavalla, on tärkeää varmistaa, että lupaprosessit, ympäristönäkökohdat ja
paikallinen hyväksyntä kulkevat käsi kädessä teknologisen edistyksen kanssa.

Tuulivoiman nousu toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi on
saavutus, josta Suomen energiasektori voi olla ylpeä. Seuraavat askeleet
ratkaisevat, miten tämä kasvu hyödynnetään ja integroidaan osaksi laajempaa
energiajärjestelmää – kestävästi ja tehokkaasti.

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Energian varastointi Suomessa

Kehitystä ja uusia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin Energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti osana energiamurrosta, kun fossiilisista polttoaineista pyritään siirtymään kohti hiilineutraaleja ratkaisuja.

Sähköä tarvitaan myös sähköverkon ulkopuolella

VTT:n koordinoimassa projektissa kehitettiin uutta teknologiaa sähköntuotantoon ääriolosuhteissa Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.