Mahdollisuudet ovat rajattomat
Suomessa tuulivoima on nopeimmin kasvava energiantuotannon muoto ja nykyisellä kustannustasolla edullisin energiantuotantotapa. Uusiutuvana, päästöttömänä energiantuotantomuotona tuulivoimalla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
SUOMESSA TUULIVOIMA on nopeimmin kasvava
energiantuotannon
muoto ja nykyisellä kustannustasolla edullisin
energiantuotantotapa. Uusiutuvana, päästöttömänä
energiantuotantomuotona
tuulivoimalla on merkittävä rooli
ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Maalla sijaitseva tuulivoimala on edullisin tapa tuottaa
sähköä Suomessa. Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet
viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi ja
kustannusten odotetaan laskevan vielä nykyisestäkin. Kustannusten
laskuun ovat vaikuttaneet erityisesti voimaloiden kasvanut
yksikkökoko, alentuneet käyttö- ja kunnossapitokustannukset
sekä lisääntynyt tuotanto.
Maalle rakennettavan tuulivoimalan investointikustannus
on karkeasti noin 1,5 miljoonaa euroa megawattia kohden.
Tuulivoimalan käyttöikä on noin 20–25 vuotta, mutta tuulipuistoaluetta
ja sinne rakennettua infrastruktuuria on mahdollisuutta
hyödyntää pidempään korvaamalla voimalat uusilla.
Pääosa tuulivoimaloiden komponenteista voidaan kierrättää.
”Suomessa tuulivoimarakentaminen käynnistyi myöhään muihin Euroopan maihin verrattuna.
KUVA: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS
Suomalaiset myöhäisherännäisiä
Suomessa tuulivoimarakentaminen käynnistyi myöhään muihin
Euroopan maihin verrattuna. Ensimmäinen sähköverkkoon
kytketty tuulivoimala otettiin käyttöön vuonna 1986 Inkoossa.
Suomen ensimmäinen tuulipuisto rakennettiin vuonna 1991
Korsnäsiin ja se koostui neljästä teholtaan 200 kilowatin voimalasta.
Seuraavat kaksi vuosikymmentä olivat hitaan kasvun
aikaa uusien voimaloiden rakentuessa harvakseltaan.
Tuulivoimarakentaminen lähti merkittävään kasvuun tuotantokustannusten
laskiessa merkittävästi ja kasvu on ollut vahvaa.
Tuulivoiman tuotanto kasvoi jyrkästi vuosina 2016 ja
2017, kun kahden vuoden aikana Suomeen rakennettiin 335
uutta tuulivoimalaa yhteiskapasiteetiltaan yli 1 000 megawattia. Vuoden 2017 lopussa 5,6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta
oli tuotettu tuulivoimalla.
Tuulivoimaloiden huipunkäyttöaika on noussut tasaisesti.
Huipunkäyttöaika kuvaa sen ajan pituutta, joka kuluisi vuodessa
tuotetun energian tuottamiseen, mikäli tuulivoimala toimisi
koko ajan nimellistehollaan. Esimerkiksi 2 000 tunnin huipunkäyttöaika
ei merkitse sitä, että laitos tuottaa 2 000 tuntia
ja seisoo loppuvuoden, vaan sitä että laitos on tuottanut vuoden
aikana energiamäärän, jonka laitos tuottaisi toimiessaan
nimellistehollaan 2 000 tuntia. Mikäli tuulivoimalan vuotuinen huipunkäyttöaika on yli 2 400 tuntia, on laitos tuottanut hyvin.
Teknologinen kehitys on nopeaa ja uudempien tuulipuistojen
kapasiteettikerroin onkin iäkkäämpiin verrokkeihin verrattuna
selvästi korkeampi.
Suunnitteilla yli 200 tuulivoimahanketta
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 131 tuulipuistoa ja 754
tuulivoimalaa, joista lähes puolet sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.
Tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä 2284 megawattia.
Voimalat tuottivat sähköä 5,9 terawattituntia kattaen noin seitsemän
prosentin osuuden koko maan sähkönkulutuksesta sekä
yhdeksän prosenttia energiantuotannosta.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on parhaillaan
suunnitteilla 212 tuulivoimahanketta (tarkoittaen noin
3 400 tuulivoimalaa), joista 205 maalle ja seitsemän merelle.
Näiden hankkeiden valmistuessa tuulivoima kattaisi noin
70 prosenttia koko Suomen energiantuotannosta. Jo rakenteilla
olevien hankkeiden avulla tuulivoima kattaa Suomen sähkönkulutuksesta
17 prosenttia viimeistään vuonna 2023. Suomalaisessa
omistuksessa on 70 prosenttia kaikista tuulivoimahankkeista
ja loput ovat eurooppalaisessa omistuksessa.
VTT selvitti Suomen maatuulivoimapotentiaalia ja vertasi
eri teknologiasukupolvia. Maatuulivoimalat rakennetaan usein avarille paikoille, joilla tuulee riittävästi. Ongelmana on, että
heikolla tuulella ei saada riittäviä tehoja. Uusi teknologia mahdollistaa
nyt aikaisempia tuulivoimalasukupolvia korkeammat
tornit ja suuremmat roottorit eli pidemmät lavat. VTT selvityksessä
ilmeni, että uuden ajan tuulivoimalat ovat riittävän
tehokkaita myös heikolla tuulella. Etuna on, että voimaloita voi
sijoittaa jatkossa vapaammin, esimerkiksi metsäisille alueille.
Uusi teknologia mahdollistaa kilpailukykyisen tuulivoimasähkön
lisäämisen. Vaikka uusien voimaloiden investointikustannukset
ovat oletuksissa suuremmat kuin vanhan, niistä saatavat
hyödyt potentiaalin kasvamisena ovat viisinkertaisia verrattuna
vanhempaan teknologiaan. Samalla kustannusoletuksella
voidaan uudella teknologialla kattaa koko Suomen sähkönkulutus.
Maankäyttöoletuksilla ei myöskään ole niin suurta
vaikutusta potentiaaliarvioon käytettäessä uutta teknologiaa,
koska se mahdollistaa taloudellisesti kannattavan tuotannon
useammissa kohteissa.
”Tuulivoimaloiden huipunkäyttöaika on noussut tasaisesti.
Tuulienergiapotentiaali on arvioiden mukaan yli kymmenkertainen
koko maailman sähkönkulutukseen verrattuna. Myös
Suomessa tuuliolot ovat suotuisat tuulivoiman tuottamiseen ja
tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi tulevaisuudessa.
KUVA: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS
Kapasiteettia on mahdollista lisätä
Voimalakoon kasvu ja tuotantokustannusten lasku ovat lisänneet
tuulivoimatuotannolle sopivia paikkoja Suomessa. VTT:n
arvion mukaan uusi tuulivoimateknologia mahdollistaisi parhaimmillaan
yli 300 terawattitunnin vuotuisen tuotannon, mikä
kattaisi Suomen vuotuisen 86 terawattitunnin sähköntarpeen
moninkertaisesti.
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti uuden tuulivoimateknologian
mahdollisuuksia ja taloudellisia hyötyjä. Teknologia
moninkertaistaa tuulienergian hyödyt ja mahdollistaa kilpailukykyisen
tuulivoiman hyödyntämisen Suomessa.
Tuulienergiaan investoidaan parhaillaan voimakkaasti, jolloin
uuden ja kilpailukykyisen teknologian merkitys korostuu.
Maailmanlaajuisesti tuulivoiman osuus on noin 4 prosenttia
maailman sähkönkulutuksesta, ja Euroopassa vastaava osuus
on jo yli 10 prosenttia.
Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja Suomella on erityinen
kilpailuvaltti, koska meillä on arktista tuulivoimaosaamista.
VTT kehittää ympäristövaikutukset huomioivaa
uusinta teknologiaa, jossa hyödynnetään esimerkiksi tuulivoimaloiden
virtuaalimallinnuksen työkaluja ja säätömahdollisuuksia.
Tuulienergiassa suomalaisten yritysten vahvuutena on
tehoelektroniikka, vaihteistot ja automaatio. Vaikka Suomi on
tuulivoiman tuottajana huomattavasti jäljessä esimerkiksi muita
Pohjoismaita ja Suomeen asennettavat turbiinit ovat vielä varsin
pieniä eivätkä edusta viimeisintä teknologiaa, ovat suomalaiset
komponenttitoimittajat kuitenkin keskimäärin pärjänneet
hyvin kansainvälisessä kilpailussa.
Ennusteiden mukaan maatuulivoima tuleekin kasvamaan
seuraavan viiden vuoden aikana merkittävästi.
Lähteet: FCG, VTT, Tekes
Teksti: Esa Pesonen
Kuvat: PIXABAY
