Energia-alan media

Teollisen aurinkovoiman ennätysrakentamisen vuosi 2025 – kapasiteetti tuplaantui

Kuva: Pexels

Vuosi 2025 oli teollisen aurinkovoiman ennätysrakentamisen vuosi Suomessa: uutta kapasiteettia valmistui 227 megawattia ja maamme kokonaiskapasiteetti reilusti tuplaantui. Aurinkovoima on nousemassa nopeasti varteenotettavaksi osaksi Suomen puhtaan sähköntuotannon kokonaisuutta.

Vuonna 2025 Suomeen valmistui seitsemän uutta teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa ja 227 megawattia aurinkovoimakapasiteettia. Vuoden lopussa teollisen mittakaavan aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti oli noin 352 megawattia. Kasvu on ollut nopeaa ja viimeistään nyt toteutunut alan kasvu osoittaa, että myös pohjoisissa olosuhteissa aurinkovoimaa voidaan rakentaa teollisessa mittakaavassa.

Tällä hetkellä suurin osa Suomen teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle. Maakuntakohtaisia lukuja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomioida, että kokonaiskapasiteetti on vielä suhteellisen pieni, jolloin yksittäiset suuret hankkeet vaikuttavat tilastoihin merkittävästi.

Suomen suurin aurinkovoimala on Utajärvelle vuonna 2025 valmistunut 107 megawatin hanke, joka vastaa lähes kolmasosaa koko maan teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista. Toiseksi suurin on Simoon valmistunut 70 megawatin aurinkovoimala. Nämä ovat myös Suomen ensimmäiset valmistuneet yli 50 megawatin aurinkovoimalat, ja Utajärven hanke ensimmäinen yli 100 megawatin aurinkovoimala.

”On reilua todeta, että juuri Utajärven ja Simon kaltaiset suuret hankkeet vaikuttavat vahvasti tässä vaiheessa maakuntatilastoihin. Aurinkovoima-ala on kuitenkin vasta kehittymässä, ja jatkossa kapasiteetti jakautuu todennäköisesti tasaisemmin eri puolille Suomea”, Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper toteaa.

Aurinkovoiman kasvun kannalta merkittävä kysymys on hallituksen alueidenkäyttölakiin linjaama kaavoitusraja, joka koskee suuria, yli 50 hehtaarin hankkeita. Tulevaisuudessa rajan merkitys kasvaa hankekokojen kasvaessa.

”Aurinkovoimassa ollaan parhaillaan siirtymässä uuteen vaiheeseen. Kun hankekoot kasvavat ja sähköntarve lisääntyy teollisuuden sähköistymisen myötä, on tärkeää varmistaa, että sääntely tukee investointeja eikä tarpeettomasti hidasta aurinkovoiman rakentamista. Kaavoituksen vaatiminen ei ole perusteltua kaikilla alueilla, ja sen vuoksi kaavarajaa on syytä nostaa. Tämä takaisi menestymisen mahdollisuudet Suomen suosituimmalle sähköntuotantomuodolle. Kaavarajan tuntuva nosto ei kuitenkaan sulkisi pois sitä, että kuntakeskusten lähellä pienemmätkin hankkeet kaavoitetaan”, Tapper sanoo.

Lähde: Suomen uusiutuvat ry

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Vahva osaaminen vauhdittaa vetytaloutta

  Vedyn käyttömahdollisuudet ulottuvat teollisuudesta liikenteeseen, energian varastointiin ja jatkojalostamiseen. Vetytalouden toteutuminen edellyttää avointa yhteistyötä ja osaamista koko arvoketjun osalta. Tärkeässä

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.