Energia-alan media

TEM, Energiavirasto ja Motiva: Valtio ja toimialat sopivat ener­gia­te­hok­kuu­des­ta vuosille 2026–2035

169 yritystä ja yhteisöä liittyi heti uusiin sopimuksiin

Valtio ja toimialat ovat allekirjoittaneet uudet energiatehokkuussopimukset vuosille 2026–2035. Heti sopimusten solmimisen yhteydessä 169 organisaatiota sitoutui tehostamaan energiankäyttöään. Tavoitteena on saada tälläkin kertaa noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä vapaaehtoisten sopimusten piiriin.

Vuoden 2026 alussa alkaa järjestyksessään neljäs energiatehokkuussopimuskausi, joka kattaa elinkeinoelämän eri toimialoja, kiinteistöalan ja julkisen sektorin. Elinkeinoelämän eri aloilta liittyi heti mukaan 111 yritystä, kiinteistöalalta 35 toimitila- ja vuokra-asuntoyhteisöä sekä 23 julkisen alan toimijaa.

”Suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuskäytäntö on osoittautunut toimivaksi. Energiatehokkuussopimukset ovat kustannustehokas ohjauskeino, joka tukee myös huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä. Se tasapainottaa osaltaan energiajärjestelmää sekä vauhdittaa puhtaan siirtymän ja puhtaan teknologian markkinoiden kasvua”, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala Helsingissä 9.10.2025 järjestetyssä sopimusten allekirjoitustilaisuudessa.

Va­paa­eh­toi­suu­den avulla ener­gia­te­hok­kuu­den EU-ta­voit­tei­siin

Suomi panee sopimuksilla toimeen EU:n 55-valmiuspaketin energiatehokkuusdirektiiviä (EED), joka velvoittaa jäsenmaat vähentämään energian loppukulutusta ja saavuttamaan kunnianhimoiset säästöt vuoteen 2030 mennessä.

Toisin kuin useat muut jäsenvaltiot, Suomi nojaa energiatehokkuudessa ensisijaisesti vapaaehtoisiin sopimuksiin tiukan lainsäädännön ja sanktioiden sijaan. Malli on jo aikaisemmilla kausilla osoittautunut toimivaksi ja hallinnollisesti kustannustehokkaaksi ohjuskeinoksi.

Mukaan halutaan erityisesti suuret ja keskisuuret energiankäyttäjät

Sopimusten käyttäminen energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen säästövelvoitteen toimeenpanossa vaatii riittävää kattavuutta ja toiminnan tuloksellisuutta. Uusiin sopimuksiin tavoitellaan mukaan vähintään nykyisen sopimuskauden mukaista noin 60 % Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Laaja kattavuus ja tuntuvien säästöjen syntyminen edellyttää erityisesti suurten ja keskisuurten energiankäyttäjien sitoutumista uuteen sopimuskauteen ja sen tavoitteisiin. Näille toimijoille energiatehokkuustoimet tuovat myös isoimpia kustannussäästöjä. Nämä yritykset myös hyötyvät erityisesti sopimuksen tarjoamista vaihtoehtoisista menettelyistä uudistuvan energiatehokkuuslain velvoitteiden toimeenpanossa.

Kunnille ja kuntayhtymille on puolestaan räätälöity uusia energiatukikannustimia, jotta julkinen ala saadaan kattavasti mukaan sopimusten piiriin.

Sopimukset tuottavat mittavia säästöjä energian käytössä

Vuoden 2025 lopussa päättyvällä sopimuskaudella on ollut mukana noin 780 yritystä ja yli 160 kuntaa ja kuntayhtymää. Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tekemistään energiatehokkuustoimista. Vuosina 2017–2024 raportoitiin yli 31 000 energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä.

Näiden toimien ansiosta Suomessa säästyy energiaa vuosittain yli 16 terawattituntia, mikä vastaa 4,5 prosenttia koko maan energiankäytöstä. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa yli 335 000 suomalaisen keskivertoista vuosittaista hiilidioksidikuormaa.

Laaja joukko toimialoja mukana sopimusjärjestelyssä

Uudella sopimuskaudella jatkavat nykyisen kauden tapaan niin elinkeinoelämän kuin kiinteistöalan sopimukset ja niiden toimialat. Kunta-alan energiatehokkuussopimus sen sijaan laajenee julkisen alan energiatehokkuussopimukseksi ja kattaa uudella kaudelle kunnat, hyvinvointialueet ja valtion toimijat.

Valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa ovat toimialoista mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, Elintarviketeollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan Keskusliitto, Kuntaliitto, Maakuntien tilakeskus sekä Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli.

Energiatehokkuussopimukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön sekä osittain ympäristöministeriön hallinnon alaan. Sopimusten toimeenpanosta valtionhallinnossa vastaa Energiavirasto kumppaninaan valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.

Kuvat: Pexels

Lähde: Motiva

Jaa tämä artikkeli: 

Teollisuus & ylläpito

Työturvallisuus energia-alalla

Haasteita ja kehityskohteita Energia-ala Suomessa on merkittävä työllistäjä ja elintärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Alalla työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, koska työympäristöt vaihtelevat

Sähköä tarvitaan myös sähköverkon ulkopuolella

VTT:n koordinoimassa projektissa kehitettiin uutta teknologiaa sähköntuotantoon ääriolosuhteissa Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan

Vetysuomi

Suunnitteilla olevat vetylaitokset ja suomen vetyhankkeiden nykytila Vety on energiateknologioiden kärjessä kulkeva elementti, joka voi tarjota ratkaisuja moneen haasteeseen matkalla kohti

Sähköasemat ja niiden toimintavarmuus suomessa

Modernisointi, suojaus ja laajennusmahdollisuudet Sähköasemat ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää, ja niiden toimintavarmuus on kriittistä niin teollisuuden, liikenteen kuin kotitalouksienkin sähköntoimitusten

Paranna kyberturvallisuutta kokonaispalvelukonseptilla

Energia-alan suljettujen järjestelmien käytönvalvonta on murroksessa, ja kyberturvallisuus vaatii aiempaa enemmän panostusta. Kokonaispalvelukonsepti VALVOT kattaa käytönvalvontajärjestelmän suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon kyberturvallisesti.

Turbiinin lakkautumisen vaikutukset sähköntuotannossa

Yleisesti arvioidaan, että 20 % tuotantolaitosten suunnittelemattomista käyttökatkoista johtuu turbiiniongelmista ja 19 % näistä käyttökatkoista liittyy voitelujärjestelmiin, pääasiassa lakkautumisen vuoksi. ”Lakkautuminen

Kartoita turvallisuusriskit verkkokyselyllä

Toimiva turvallisuuskulttuuri parantaa työhyvinvointia, tehokkuutta ja työn laatua. Kiwa Inspectan tarjoamalla turvallisuuskulttuurin verkkokyselyllä voidaan kartoittaa organisaation turvallisuuskulttuurin nykytilaa. Kyselyn tuloksiin perustuvien

Vetyvyöry on täällä

Vihreä vety tuo Suomeen mahdollisesti jopa 10 miljardin euron investoinnit. Tällä hetkellä 23 hanketta on lupaavasti ”vetyputkessa” ja odotukset sitä myöten

Energian varastointiin on monenlaisia ratkaisuja

Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti voi vaihdella paljonkin sääolosuhteiden mukaan. Energiaa olisi kuitenkin saatava käyttöön jatkuvasti. Kun fossiilisten polttoaineiden

EnergyWeek järjestetään jälleen vuonna 2023

Perinteisen ja kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat ottaneet uutta tuulta alleen. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä viikon mittainen tapahtuma toteutuu jälleen 20.–24.3.2023. Rekisteröityminen

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Enertec 1/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.