Joulu tuli kolme päivää etuajassa, kun Olkiluoto 3:n reaktori käynnistyi 21.12.2021.
Käynnistämisen hetki oli historiallinen: Suomessa uusi ydinvoimalaitos otettiin käyttöön viimeksi yli neljä vuosikymmentä sitten ja Euroopassakin siitä on jo noin 15 vuotta aikaa. Jahka säännöllinen sähköntuotanto alkaa (toivottavasti) heinäkuussa, OL3 tuottaa noin 14 prosenttia Suomen sähköstä.
Viime vuonna Olkiluodossa tuotettiin noin kuudesosa Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2021 TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitos tuotti 14,4 TWh (miljardia kilowattituntia) sähköä ja OL1- ja OL2-laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 92,8 prosenttia.
OL3:n rakentaminen kesti niin kauan, että ydinvoima ehti muuttua – noin imagopoliittisesti ajatellen – ympäristön pilaajasta sen puolustajaksi. Ajan henki näkyy myös laajemmin: helmikuun alussa Euroopan komissio esitti ydinenergian sisällyttämistä EU:n taksonomiaan. Esityksessä on toki mukana kestävyyskriteeristö, joka ydinenergiatoimintojen tulee täyttää kuuluakseen taksonomian piiriin.
Onkin tärkeää, että myös komissio tunnustaa, että ydinvoimalla on oma tonttinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa – ja että ydinvoimaa todella tarvitaan. Myös Energiateollisuus ry pitää hyvänä perusasetelmaa, jossa ydinvoima tulee taksonomiaan mukaan.
Nykyisellään päästöjen vähentäminen perustuu sähkön käytön lisäämiseen mm. lämmityksessä, teollisuudessa ja liikenteessä, ja ydinvoimalla on tärkeä rooli puhtaan sähkön tuotannossa. Lisäksi ydinenergiassa nähdään mahdollisuuksia myös lämmön ja vedyn tuotannon puhdistamisessa.
Energiateollisuus huomauttaa kuitenkin, että ydinvoiman kriteereissä on paljon teknisiä ja tulkinnanvaraisia yksityiskohtia, jotka täytyy lopullisessa muodossaan analysoida huolellisesti yhdessä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Vasta tarkemman analyysin jälkeen voidaan nähdä, miten linjaus vaikuttaa ydinvoiman tuotantoon.
Komission esitystä edelsi ydinenergian kestävyyden perusteellinen arviointiprosessi, jossa komission oma tutkimuskeskus (Joint Research Center) teki arvion yhdessä komission komiteoiden kanssa. Tutkimuskeskuksen raportti vahvisti, että ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista, eikä ole muita taksonomiassa mukana olevia energian tuotantomuotoja haitallisempaa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle.
Seuraavaksi komission esitys siirtyy Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston käsittelyyn. Niillä on neljä kuukautta aikaa arvioida esitystä, ja halutessaan ne voivat saada kaksi kuukautta lisäaikaa. Mikäli kumpikaan ei torju esitystä, astuu se voimaan.
Kymmenen EU-jäsenvaltion (myös Suomen) energiasta vastaavien ministerien yhteisessä lokakuisessa julkilausumassa todetaan, että Euroopan ydinvoimateollisuus on osoittanut luotettavuutensa ja turvallisuutensa jo yli kuudenkymmenen vuoden ajan. Se on yksi maailman säännellyimmistä aloista, ja Euroopassa toimii tällä hetkellä 126 ydinreaktoria 14 jäsenmaassa.
Ydinenergia myös ehkäisee eurooppalaisten kuluttajien altistumista epävakaille hinnoille, kuten tällä hetkellä nouseville kaasun hinnoille.
Ministerit huomauttavat myös, että Euroopan ydinvoimateollisuus on teknologiaintensiivistä ja edelläkävijä koko maailmassa. Jäsenmaiden välisen yhteistyön lisääntyessä pian pystytään rakentamaan aivan uudenlaisia reaktoreita, mistä esimerkkinä on EU:n pienydinreaktoreita koskeva hanke.
Ydinvoiman muuttuessa salonkikelpoiseksi, viimeinen ”mörkö” on liittynyt käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen. Suomessa on kuitenkin ratkaistu loppusijoittamiseen liittyvä haaste, ensimmäisenä maailmassa. Onkalo-loppusijoituslaitoksen on määrä valmistua 2020-luvun puolivälissä, jonka jälkeen loppusijoittaminen voi alkaa.
Tälläkin saralla tapahtuu: vuoden 2021 lopulla Posiva jätti käyttölupahakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle.
PETRI CHARPENTIER
