Energia-alan media

Suomessa on suunnitteilla lähes 300 teollista aurinkovoimahanketta

Aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja nyt ensimmäistä kertaa on koottu kattava listaus Suomessa kehitteillä olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeista. Listaus osoittaa, että aurinkoenergian potentiaali Suomessa on huomattava: hankkeita on suunnitteilla 285 kappaletta ja niiden yhteisteho ylittää 23 gigawattia (GW). Eniten hankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaan.

SUOMEEN SUUNNITELLAAN parasta aikaa 285 teollisen
kokoluokan aurinkovoimahanketta, eri vaiheissa olevia hankkeita
on tällä hetkellä suunnitteilla yhteensä 23,3 GW edestä.
Hankkeista 19 (0,6 GW) on jo rakenteilla ja 42:lle (2,5 GW)
on myönnetty rakennuslupa.

”Tuore hankelistaus osoittaa, että aurinkovoimarakentaminen
tulee etenemään Suomessa nopealla vauhdilla. Viime vuoden
lopussa Suomen teollisen aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti
oli reilu 120 megawattia, ja nyt rakenteilla tai rakennusvalmiina
on jo moninkertainen määrä uutta kapasiteettia”,
kommentoi Suomen uusiutuvien edunvalvontapäällikkö
Klaara Tapper.

Aurinkovoimaa kehitetään laajasti eri puolilla maata mutta
kappalemäärällisesti eniten hankkeita kaavaillaan Pohjois-
Pohjanmaalle (32 hanketta, 1,9 GW). Satakunta (27 hanketta,
3,3 GW) ja Etelä-Pohjanmaa (24 hanketta, 2,7 GW)
taas erottuvat muista maakunnista hankkeiden suunnitellun tehon osalta. Kolmanneksi eniten kapasiteettia on nousemassa
Uudellemaalle (21 hanketta, 2 GW). Pohjois-Suomessakin
hankkeita on, mutta niiden tuotantokapasiteetti on pienempi
kuin etelässä ja lännessä.

”Teollisen mittaluokan aurinkovoima tulee tuomaan
monelle kunnalle merkittäviä paikallisia hyötyjä: se lisää
maanvuokra- ja verotuloja, luo työpaikkoja ja vauhdittaa paikallista
yritystoimintaa. Lisäksi paikallinen, kotimainen energia
houkuttelee teollisuus- ja teknologia-alan investointeja, jotka
tarvitsevat puhdasta sähköä. Uusiutuvan energian hankkeiden
edistäminen on käytännön ilmastotyötä, jossa kunnat ovat ratkaisijan
asemassa”, summaa Tapper.

Kunnista eniten aurinkovoimaa hankkeiden kapasiteetin
mukaan suunnitellaan tällä hetkellä Kauhajoelle (942 MW),
Lappeenrantaan (854 MW) ja Kankaanpäähän (817 MW).

Lisätietoja: klaara.tapper@suomenuusiutuvat.fi

Teksti: Suomen uusiutuvat ry
Kuva: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Vahva osaaminen vauhdittaa vetytaloutta

  Vedyn käyttömahdollisuudet ulottuvat teollisuudesta liikenteeseen, energian varastointiin ja jatkojalostamiseen. Vetytalouden toteutuminen edellyttää avointa yhteistyötä ja osaamista koko arvoketjun osalta. Tärkeässä

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.