Energia-alan media

Suomen tuottavimmat tuulivoimalat tuottivat lähes 50 % hyötysuhteella

Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden hyötysuhde on ollut viime vuodet kasvussa, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n keräämistä tilastoista. Vuonna 2019 Suomen tuulivoimaloiden keskimääräinen hyötysuhde oli 33 prosenttia. Paras tuulivoimapuisto tuotti sähköä kuitenkin lähes 50 prosentin hyötysuhteella.

SUOMEN TUULIVOIMALOIDEN hyötysuhde on noussut
VTT:n tilastojen mukaan hitaasti mutta varmasti viimeisten vuosien
aikana. Vuosien 2011–2018 välillä Suomeen rakennettujen
tuulivoimaloiden keskimääräinen hyötysuhde vuonna
2019 oli 33 prosenttia. Viime vuonna parhaiten tuottaneen
tuulipuiston hyötysuhde nousi peräti 47 prosenttiin. Suomen
viisi parasta tuulipuistoa tuottivat sähköä 4 –47 prosentin hyötysuhteella.

Luvut ovat hyviä, etenkin kun ottaa huomioon sen, että
viime vuosi oli tuulisuudeltaan ajoittain keskimääräistä heikompi.
Uusimmat, eli vuonna 2019 valmistuneet tuulivoimalat,
näkyvät vasta vuoden 2020 tilastoissa, sillä suurin osa niistä
otettiin käyttöön vasta vuoden loppupuolella. Teknologisen
kehityksen myötä uusin voimalakanta on lähtökohtaisesti aina
entistä tehokkaampaa ja siksi se tyypillisesti nostaa keskimääräistä
hyötysuhdetta”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen
toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Suomen tuulivoimalat ovat hyötysuhteeltaan Euroopan parhaimmistoa.
Euroopan tuulivoimaloiden hyötysuhde oli viime
vuonna keskimäärin 26 prosenttia. Ero Suomen ja koko Euroopan
tuulivoimaloiden hyötysuhteissa selittyy ainakin osittain
sillä, että tuulivoimarakentaminen on aloitettu Suomessa muuta
Eurooppaa myöhemmin ja voimalakantamme on keskimääräistä
uudempaa.

Tuulivoimateknologian kehitys on yksi voimaloiden hyötysuhteen
kasvuun voimakkaimmin vaikuttavia tekijöitä – mitä
korkeammat tornit ja pidemmät lavat, sitä parempi hyötysuhde
on etenkin metsäisillä alueilla. Lisäksi Suomi, ja Pohjoismaat
ylipäänsä, ovat parempituulista aluetta kuin monet tuulivoimatuotantoalueet
Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys ry

Lisätietoja: wwww.tuulivoimayhdistys.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Sähköntuotanto & -varastointi

Gasgridin markkinakysely tunnisti lähes 7 TWh:n uusiutuvan metaanin potentiaalin, Satakunnassa merkittävä keskittymä

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

26 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia suunnitteilla – rakennusvalmiiden hankkeiden määrä kasvaa nopeasti

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.

Puhdas energia siirtyy investointien ytimeen

Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.

Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää

Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaasähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.

Pääkirjoitus: Energiaremontti vaatii realismia ja pitkäjänteisyyttä

Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.

Lue uusin näköislehti

Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.